taivutettuja

Taivutettuja on suomen kielen termi, jota käytetään kuvaamaan sanojen taivutettuja muotoja. Taivutus tarkoittaa morfologista muutosta, jolla sanaa muokataan ilmaistakseen kieliopillisia suhteita kuten sijaa, lukua, aikamuotoa ja persoonaa. Taivutetut muodot voivat koskea substantiiveja, adjektiiveja sekä verbejä, ja niitä käytetään sekä yksikössä että monikossa sekä eri sijamuodoissa tai aikamuodoissa.

Taivutetut muodot ovat keskeisiä kieliopillisen merkityksen ilmaisussa. Ne voivat esiintyä kuten sanamuotojen muunnelmissa, esimerkiksi nimen taivutuksessa: sana talo saa muotonsa talon, talossa ja talojen. Vastaavasti verbi voidaan taivuttaa aikamuodossa ja persoonassa kuten juoksen, juoksin tai juoksitte. Adjektiivit taipuvat samaan aikaan kuin niihin liittyvät sanat, esimerkiksi kukka – kukan, kukkia, kukassa. Tässä yhteydessä taivutetut muodot ovat usein niin sanottuja taivutettuja muotoja, joita käsitellään kieliopillisina vaihtoehtoina sanan perusmuodolle.

Käyttö ja konteksti: termiä taivutetut muodot käytetään sekä opetuksellisessa että sanakirjojen sekä kielioppien yhteydessä, kun tarkoitetaan kaikkia sanojen taivutettavia muotoja. Se auttaa erottamaan perusmuodon ja sen kieliopillisesti merkitykselliset muunnelmat. Taivutusmotiivit kuuluvat laajemmin harrastematikkaan kielioppiin ja ovat keskeisiä suomen syntaksin ja semantiikan ymmärtämisessä.

Nähtävissä olevat lähestymistavat: taivutus, taivutusluokat ja konjugointi ovat lisäsanoja, joita käytetään taivutetujen muotojen tutkimuksessa. Taivutettuja muotoja tarkastellaan usein konkreettisten esimerkkien kautta, jolloin käsitteet voivat helpottaa kielen oppimista ja analysointia.