kieliopillisen

Kieliopillisen on adjektiivin kieliopillinen muoto, joka tarkoittaa jotain liittyvää kielioppiin tai grammatikkalligisesti määriteltyä. Sanaa käytetään kuvaamaan ominaisuutta tai asioita, joiden luonteeseen kuuluu kieliopin, kieliopillisuuden tai syntaksan piirteet. Yleisessä käytössä se esiintyy ennen substantiivia silloin, kun adjektiivi taivutetaan genetiivin yksikköön.

Etymologia: kieliopillinen muodostuu sanasta kielioppi (grammar) ja adjektiivinkin loppujen kautta ilmenevästä -llinen-tyypistä, joka muodostaa adjektiiveja tarkoittamaan “jonkunlaista/kuuluvaa”. Kieliopillisen muoto viittaa siis nimenomaan kieliopillisiin seikkoihin.

Käyttö ja esimerkit: Kieliopillisen analyysin, kieliopillisen tutkimuksen ja kieliopillisen järjestelmän kaltaisissa ilmauksissa sana esiintyy genetiivissä yksikössä. Esimerkkejä: “kieliopillisen analyysin tulokset”, “kieliopillisen tutkimuksen johtopäätökset”. Näin ilmaistaan, että kyse on grammatiikasta tai tiedon kohteena olevan kieliopillisen asian omistuksesta tai yhteydestä.

Taivutus: Kieliopillisen on genetiivin yksikön muoto. Muita taivutusmuotoja ovat esimerkiksi kieliopillinen (nominatiivi yksikkö), kieliopillista (partitiivi yksikkö) sekä kieliopilliset/kieliopillisten (monikon nominatiivi/genetiivi). Tarkemmat taivutusyhteydet noudattelevat suomen adjektiivitaivutusta.

Lisätietoja: termi liittyy läheisesti sanoihin kielioppi ja kieliopillinen, sekä laajemmin kielitieteelliseen keskusteluun kieliopillisista merkeistä ja rakenteista. See also: kielioppi, kieliopillinen.