SIjärjestelmän

SI-järjestelmä (International System of Units, SI) on nykyinen, maailmanlaajuisesti käytössä oleva mittayksikköjärjestelmä. Se on tieteellisen, teknisen ja kaupallisen laskennan perusta, ja sen tarkoituksena on tarjota koherentti sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen yksikköjärjestelmä.

Historian taustalla ovat CIPM:n ja BIPM:n johtamat työt; vuonna 1960 SI otettiin virallisesti käyttöön. Vuonna 2019 määritelmiä päivitettiin kiinnittämällä perusyksiköiden arvot luonnonvakioihin, mikä teki yksiköistä entistä tarkempia ja vakaampia. Määritelmänmuutokset korvasivat aiemmat väitteet kappaleiden massoista ja muista määritteistä kiinteisiin vakioihin.

Perusyksiköt: SI:ssa on seitsemän perusyksikköä. Metri (m) pituudelle, kilogramma (kg) massalle, sekunti (s) ajalle, ampeeri (A) sähkövirralle, kelvin (K) thermodynaamiselle lämpötilalle, mooli (mol) määrälle aineita sekä kandela (cd) valaistusintensiteetille. Näillä perusyksiköillä voidaan määritellä lukemattomia johdettuja yksiköitä.

Johdettuja ja dimensiivisiä yksiköitä: Johdettuja yksiköitä muodostetaan yhdistämällä perusyksiköitä, kuten newton (N = kg·m/s²), joule (J = kg·m²/s²),watti (W = J/s) ja pascal (Pa = N/m²). Kulman mitta radiaani ja steradiaani ovat käytännössä dimensionless-yksiköitä, mutta hyväksyttyjä johdettuja yksiköitä.

Käyttö: SI on globaali standardi tiede-, teknologia- ja teollisuusalalla. Sen avulla mittausten vertailu, toistettavuus ja turvallisuus sekä kaupallinen yhteistoiminta ovat mahdollisia kaikkialla. SI:n säännöt kattavat sekä perusyksiköt että arvoja säätävät käyttökelpoiset prefiksit, kuten kilo-, milli- ja nano-.