capillaariverkostoa

Capillaariverkostoa on elimistön mikroverenkierron osa, jossa pienimmät verisuonet muodostavat laajan verkoston kudusten ja elinten välillä. Se toimii yhteytenä valtimo- ja laskimoverkkojen välillä ja on keskeinen kaasujen, ravinteiden ja jätteiden vaihdossa kudosten kanssa.

Rakenne: Kapillaarit muodostavat yhden endoteelisolukerroksen ja basal laminaa. Perisyytit voivat osallistua seinämän säätelyyn. Verkkotyyppien mukaan on kolme päätyyppiä: jatkuvat kapillaarit (monissa kudoksissa), fenestroituneet kapillaarit (munuaisissa ja ohutsuolessa) sekä sinusoideja (maksa, perna ja luuydin), joilla on suuremmat läpäisevyydet.

Toiminta ja säätely: Capillaariverkostossa tapahtuu kaasujen, ravinteiden ja jätteiden vaihtoa veren ja kudosten välillä. Mekanismit: diffuusio, filtraatio ja endosytoosi. Paine-erot vaikuttavat nesteen siirtoon; hydrostaattinen paine ja onkotinen paine määräävät, kuinka paljon nestettä siirtyy kapillaarin sisä- tai ulkopuolelle. Paikalliset metaboliset signaalit (CO2, H+, laktaatti, adenosine) sekä endoteelisoluissa toimivat signaalit kuten NO ja endoteliini vaikuttavat arteriolien ja venulien säätelyyn.

Kliininen merkitys: Capillaariverkostojen tila heijastaa kudosten perfuutiota. Mikrovaskulaariset muutokset liittyvät diabetes mellitus, hypertensio ja tulehdukselliset tilat. Filantroton vaikutukset sekä liikunta ja angiogeneesi voivat lisätä kapillaaritiheyttä ja parantaa kudosten hapensaantia sekä haavojen paranemista.