automaatteja

Automaatteja ovat automaattisia laitteita, jotka suorittavat tehtäviä itsenäisesti tai käyttäjän syötteen avulla, usein ilman suoraa ihmisen ohjausta. Niitä löytyy monista käyttötarkoituksista, kuten myynti-, rahastus-, lippu- ja informaatiojärjestelmien yhteyksistä, sekä teollisuudesta ja palvelusektorilta. Automaatteja voivat olla sekä yksittäiset koneet että kokonaiset järjestelmät, jotka hyödyntävät mekaniikkaa, elektroniikkaa ja nykyaikaisia tietokonekomponentteja.

Tyypillisiä automaatteja ovat myyntiautomaatit, joita vastaanotetaan käteis- tai korttikäyttäjien talletuksella tuotteita; pankkiautomaatit (ATM) rahansiirtoihin ja tilien tarkasteluun; lipunmyyntiautomaatit sekä erilaiset kioskit, joiden kautta saa palveluita tai tietoa. Laitevalikoima kattaa myös teolliset ja toimitusketjuun liittyvät automaattiprosessit, kuten varastonhallinta- ja laadunvalvontalaitteet sekä automaattiset annostelijat ja seurantajärjestelmät.

Toiminta perustuu yleensä käyttäjän syötteen vastaanottoon, sensorit, motorit ja ohjauslogiikkaan, jota tukee nykyään usein ohjelmisto ja verkkoyhteydet. Rahoitus- ja maksutapojen monipuolistuessa automaatit voivat hyväksyä käteisen, kortin sekä mobiilimaksut, ja ne voivat olla yhteydessä keskitettyyn palvelinverkkoon tiedon keräämiseksi ja etähuollon mahdollistamiseksi.

Historiaan liittyy yleinen kehitys kohti yhä automatisoidumpia palveluita 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin coin-operated-laitteet yleistyivät. Suomessa automaattien käyttö on laajentunut 1900-luvulla ja 2000-luvulla, ja nykyisin ne ovat yleisiä julkisissa tiloissa, kaupungeissa ja vähittäiskaupoissa. Niiden arvoa pidetään palvelun saatavuuden parantajana sekä kassavirtojen ja taustajärjestelmien tehostajana, mutta niihin liittyy myös huolto-, turvallisuus- ja yksityisyyteen liittyviä huomioita.