aurinkovoima

Aurinkovoima tarkoittaa energian tuottamista auringon säteilyä hyödyntämällä. Pääasiallisia teknologioita ovat fotovoltaiset (PV) järjestelmät, jotka muuntavat säteilyä suoraan sähköiksi, sekä aurinkolämpöjärjestelmät, jotka keräävät ja hyödyntävät auringon lämpöä esimerkiksi veden tai ilman lämmitykseen. PV-paneelit asennetaan yleisesti rakennusten katoille, julkisille alueille ja erillisille kentille, kun taas aurinkokeräimet tai muut aurinkolämpöjärjestelmät soveltuvat kotitalouksien sekä teollisten prosessien lämpötuotantoon.

PV-tuotanto on hajautettua ja modulaarista, ja se vaihtelee vuorokauden ja sään mukaan. Sähköä syntyy silloin, kun auringon säteily osuu paneeleihin; pilvisinä päivinä tai iltaisin tuotanto vähenee. Verkon vakauden varmistamiseksi tarvitaan varastointiratkaisuja (esimerkiksi akut), sekä parempaa verkonhallintaa ja kysynnän ohjausta.

Edut: uusiutuva, pienemmät päästöt, nopea laajennettavuus, usein alhaiset käyttökustannukset ja mahdollisuus pienentää energiamenoja sekä lisätä omavaraisuutta. Haasteet: tuotannon epävarmuus sääolosuhteista, tilan rajallisuus kaupungeissa ja suurissa laitoksissa, tarve investointeihin verkkoon ja energian varastointiin sekä kierrätys- ja ympäristövaikutukset elinkaaren aikana.

Rooli ja näkymät: Aurinkovoima on keskeinen osa monien maiden energiasiirtymää kohti kestävää sähköntuotantoa. Kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, mikä on lisännyt sekä yksityisten että yritysten investointeja. Suomessa aurinkovoima on kasvanut, erityisesti kesäkausilla pitkien päivien ansiosta. Globaalisti PV-teknologia ja mahdollisuudet suurten ja pienien järjestelmien yhteiskäyttöön laajenevat, ja teknologian kehitys sekä varastointi ja kierrätys parantavat luotettavuutta ja taloudellisuutta.