arteriolisen

Arteriolit ovat valtimoiden pienimpiä haaroja, jotka johtavat veren kapillaariverkostoon. Ne muodostavat keskeisen kohdan mikroverenkiertossa, jossa verenpaine ja veren virtauksen jakautuminen kudoksille säädellään tarkasti.

Rakenne ja yleiskuva tekijöistä: Arteriolien seinämä on suppeampi kuin suurten valtimoiden, ja sen pääosina ovat endoteeli sekä yksi kerros sileää lihasta. Usein internal elastic lamina puuttuu tai on vähäinen, ja adventitia on kapeahko. Läpimitta on yleensä noin 10–100 mikrometriä, ja nämä verisuonet voivat merkittävästi muuttaa halkaisijaaan lihassolujen supistumisen tai rentoutumisen kautta.

Toiminta ja säätely: Arteriolit säätelevät kudosten verenvirtausta ja niihin kohdistuvaa verenpainetta käyttämällä sileän lihaksen tonusta. Ne vaikuttavat verenvirtauksen jakautumiseen kudosten välillä sekä kokonaisverenpaineen resistanssiin. Verisuonten tonukseen vaikuttavat sekä autonominen hermosto (yleensä sympaattinen stimulans aiheuttaa vasokonstriktiota) että paikalliset tekijät. Endoteelikudoksesta vapautuvat aineet, kuten NO ja endoteliini, sekä kudosten aineenvaihduntatuotteet ohjaavat arteriolien laajenemista tai supistumista.

Kliininen merkitys: Arteriolosclerosis ja lipohyalinoosi ovat yleisiä arteriolivaurioita korkean verenpaineen ja diabeteksen yhteydessä, ja ne voivat heikentää munuaisten, silmien ja aivojen mikrovaskulaatiota. Tämä voi johtaa nefronien toiminnan heikkenemiseen, kaihin kaltaisiin retinopatioihin sekä aivoverenkierron pienimuotoisiin häiriöihin.

Lyhennelmä: Arteriolit muodostavat kontrollipisteen verenkiertossa, jossa pienin verisuonien säätely muokkaa kudosten verenvirtausta ja vastusta, vaikuttaen sekä paikalliseen kudostuotokseen että yleiseen verenkiertoon.