antimoniyhdisteistä

Antimoniyhdisteet ovat antimonin muodostamia yhdisteitä, joita esiintyy sekä luonnossa että teollisuudessa. Yleisimmät hapetusasteet ovat Sb(III) ja Sb(V). Tärkeitä oksideja ovat antimonin(III)oksidi Sb2O3 ja antimonin(V)oksidi Sb2O5; halideja kuten SbCl3 ja SbCl5 sekä monia orgaanisia antimoniyhdisteitä löytyvät myös teollisesta tuotannosta. Suurin osa kaupallisista yhdisteistä valmistetaan stibniitista (Sb2S3), joka jalostetaan polttamalla ilmasta Sb2O3:ksi ja edelleen muuntamalla halogenoitujen tai orgaanisten yhdisteiden reaktioissa.

Käyttötarkoitukset ja sovellukset vaihtelevat yhdisteittäin. Sb2O3 on keskeinen palonestoaine erityisesti halogenoitujen polymeerien lisäaineena, jossa se toimii synergistinä parantaen palonestoa. Antimonihalides, kuten SbCl3, toimivat katalyytteina ja raaka-aineina orgaanisissa synteeseissä sekä kemianteollisuudessa. Muita sovelluksia ovat lasi- ja keramiikkateollisuus sekä pigmenttien ja stabilointiaineiden tuotanto.

Terveys ja turvallisuus: useimmat antimoniyhdisteet ovat myrkyllisiä suurina pitoisuuksina tai pitkäaikaisessa altistuksessa. Hengittäminen pölyä tai höyryä sekä pitkäaikainen kosketus ihoa voivat aiheuttaa ärsytystä ja vaikuttaa sisäelinten, kuten keuhkojen, munuaisten tai sydämen toimintaan. Altistumista pyritään rajoittamaan asianmukaisella työterveydellä, suojavarusteilla ja asianmukaisella jätteenkäsittelyllä. Yhteiskunnallinen sääntely, kuten REACH-tason riskinarviointi ja valvonta, ohjaa antimoniyhdisteiden tuotantoa ja käyttöä.