aneurismi

Aneurysmi on verisuonen seinämän paikallinen pullistuma. Ne esiintyvät yleisimmin valtimoissa ja voivat kehittyä missä tahansa verisuonessa, mutta niitä tavataan erityisesti aortassa sekä aivojen ja perifeeristen valtimoiden alueilla. Pullistumat voivat olla pieniä tai suurikokoisia, ja ne voivat kehittyä hitaasti tai äkisti.

Tyypit mukaan lukien aito aneurysmi ja pseudaaneurysmi. Aito aneurysmi sisältää verisuonen kaikki kolme kerrosta ja pysyy osittain kiinnittyneenä elimistön omaan seinämään. Pseudoaneurysmi syntyy, kun verisuonen seinämän kerrokset vaurioituvat ja pullistuma muodostuu useimmiten ympäröivän kudoksen ja verenvuodon ympärille.

Syyt ja riskitekijät vaihtelevat paikasta riippuen, mutta yleisiä tekijöitä ovat pitkäaikainen korkea verenpaine, ateroskleroosi, tupakointi sekä perinnölliset sidekudossairaudet kuten Marfan- tai Ehlers-Danlos -oireyhtymät. Infektiot, trauma ja joidenkin harvinaisten sairauksien aiheuttamat rakenteelliset poikkeavuudet voivat myös altistaa aneurysmille.

Oireet ja komplikaatiot riippuvat sijainnista. Usein aneurysmit ovat oireettomia ennen komplikaatioita. Pulistuma voi aiheuttaa paikallisia oireita tai puristusoireita. Suurin vakava komplikaatio on repeämä, joka voi johtaa voimakkaaseen verenvuotoon ja hätätilanteeseen. Aivojen aneurysmit voivat repeytyä aiheuttaen subaraknoidisen verenvuodon; aortan aneurysmit voivat aiheuttaa valtimon repeämän.

Diagnoosi perustuu kuvantamiseen. Vatsan alueen aneurysmissa käytetään ultraäänitutkimusta, CT- tai MR-angiografiaa; aivojen aneurysmiteissä usein TT- tai MR-angiografia sekä tarvittaessa digitaalinen subtraktiologinen angiografia.

Hoito riippuu koosta, kasvusta ja oireista. Pienet, ei- tai hitaasti kasvavat aneurysmit voivat olla seurannassa ja riskitekijöiden hallinnassa. Suuret, nopeasti kasvavat tai oireiset aneurysmit vaativat kirurgista hoitoa, kuten avokirurgiaan tai endovaskulaarista korjausta (esim. EVAR/TEVAR aortan aneurysmeihin). Aivojen aneurysmit voivat hoitua klipsauksella tai koilauksella, ja joissain tapauksissa käytetään flow-diverter-laitteita.

Ennuste ja ennaltaehkäisy vaihtelevat, mutta varhainen diagnoosi ja riskitekijöiden hallinta voivat parantaa tuloksia. Ennaltaehkäisyssä painotetaan verenpaineen hallintaa, tupakoinnin lopettamista ja säännöllistä seurantaa, erityisesti korkeallelipaikkojen ja perinnöllisten riskien ilmetessä.