alppivyöhykkeitä

Alppivyöhykkeet viittaavat korkeusvyöhykkeisiin, jotka esiintyvät Alpeilla ja muilla korkeilla vuoristoalueilla. Nämä vyöhykkeet luokitellaan yleensä kasvillisuuden ja ilmaston perusteella. Alin vyöhyke on alppiniitty, jossa kasvaa matalia kukkia ja ruohoja. Tämän yläpuolella on metsäraja, jonka jälkeen alkaa alppimetsä. Metsärajalla kasvaa yleensä kääpiöpuita ja pensaita. Ylimpänä ovat paljakat ja jäätiköt, joissa kasvillisuus on hyvin vähäistä tai olematonta.

Alppivyöhykkeiden korkeusvaihtelut riippuvat maantieteellisestä sijainnista ja ilmastotekijöistä. Esimerkiksi eteläisillä rinteillä vyöhykkeet voivat olla korkeammalla kuin pohjoisilla rinteillä. Myös lämpötila ja sademäärä vaikuttavat vyöhykkeiden muodostumiseen. Alppiniityt ovat tärkeitä laidunalueita ja monien eläinlajien elinympäristöjä. Alppimetsät tarjoavat suojaa ja ravintoa erilaisille eläimille. Paljakat ja jäätiköt ovat erämaita, joissa elää vain sopeutuneimpia lajeja.

Alppivyöhykkeiden tutkimus on tärkeää ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseksi, sillä kasvillisuusvyöhykkeiden muutokset voivat paljastaa ilmaston lämpenemisen merkkejä. Monet alppialueiden kasvi- ja eläinlajit ovat uhanalaisia elinympäristöjen muutosten vuoksi. Suojelutoimet ovatkin välttämättömiä alppivyöhykkeiden monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

---