alkuainejakauma

Alkuainejakauma on käsite, jolla kuvataan minkä tahansa materiaalin tai järjestelmän alkuaineiden suhteellista määrää. Jakaumaa voidaan esittää massafraktioina, atomifraktioina tai konsentraatioarvoina (esimerkiksi ppm tai ppb), riippuen tutkittavasta kontekstista ja mittakaavasta. Alkuainejakaumaa tarkastellaan usein eri tasoilla ja kokonaishäviöittä riippuen siitä, millaisesta järjestelmästä on kyse.

Konteksteja ja käyttökohteita ovat geokemia, kosmochemia ja biogeokemialliset järjestelmät. Maankuoren yleisimpiä alkuaineita ovat hapen ja piin lisäksi alumiini, rauta, kalsium, natrium, kalium ja magnesium, kun taas avaruudessa vallitsevat suurimmat osuudet vedystä ja heliumista. Eri resursseissa ja paikoissa jakaumat voivat poiketa huomattavasti, mikä heijastaa prosesseja kuten erottelua, mineraalien muodostumista sekä geologista ja kosmista kehitystä.

Mittaaminen ja tiedonkeruu perustuvat erilaisiin analyyttisiin menetelmiin, kuten massaspektrometriaan (esimerkiksi ICP-MS), röntgensäteilyn fluoresenssiin (XRF) sekä neutroniaktivaatioon. Tulokset tallennetaan ja vertailut tehdään standardeihin sekä tietokantoihin, jotta jotta voidaan vertailla eri näytteenäytteitä ja alkuperää.

Alkuainejakauman tunteminen auttaa ymmärtämään geologisia ja kosmisiä prosesseja sekä resurssien muodostumista. Se paljastaa erilaisten äärettömyyksien, mineraalien ja meteoriittien alkuperää sekä planeettojen ja tähtisumujen kehityksen historiaa. Jakaumat ovat tilannesidonnaisia ja niiden oikeellisuus riippuu mittausmenetelmien tarkkuudesta sekä näytteen edustavuudesta.