aflatoksiinit

Aflatoksiinit ovat ryhmä mykotoksiineja, joita tuottavat tietyt Aspergillus-lajit, erityisesti Aspergillus flavus ja Aspergillus parasiticus. Ne voivat saastuttaa elintarvikkeita sekä rehuja, ja riskialttiita ovat lämmin ja kostea ilmasto sekä viljan ja palkokasvien viljelyn ja varastoinnin epäonnistumiset. Yleisimmät aflatoksiinit ovat aflatoksiini B1, B2, G1 ja G2; maitotuotteissa voi esiintyä aflatoksiini M1, joka on B1:n ja B2:n metaboliitti maidon kautta.

Aflatoksiineilla on eritasoista toksisuutta ja ne voivat olla ihmisille ja eläimille erittäin haitallisia. Aflatoksiini B1 tunnetaan erityisen karsinogeenisena, ja se on yhdistetty maksasolujen vaurioihin sekä maksansiirtoihin liittyviin riskeihin. Aflatoiksiin liittyy sekä krooninen riski syöpään että akuutti aflatoksikoosi, joka voi aiheuttaa maksan vakavia vaurioita tai kuoleman. Terveydellisten vaikutusten prosentuaalinen merkitys riippuu exposure-tasosta, ruokavalion koostumuksesta sekä yksilöllisistä tekijöistä.

Sääntely ja valvonta vaihtelevat maittain, mutta useimmissa maissa on asetettu enimmäis- tai sallittavat pitoisuudet aflatoksiineille elintarvikkeissa. Näitä rajoja seurataan laboratoriotutkimuksin, ja elintarvikkeiden turvallisuus varmistetaan sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden osalta. Havaitsemismenetelmät kattavat laboratoriotekniikat kuten korkeaa suorituskykyä käyttävät nestekromatografiamenetelmät sekä immunoassay-testausmenetelmät; näihin voi kuulua sekä LC-MS/MS- että ELISA-tekniikat.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet painottavat hyvää maatalouden käytäntöä, riittävää kuivausta ja kosteuden hallintaa, puhdistusta sekä lajittelua ennen jalostusta. Biologiset lähestymistavat, kuten atoksigeneettisten Aspergillus-lajien käyttö torjumaan myrkyllisiä-kantoja, ovat kehittymässä osana torjuntastrategioita.