Värimuunnelmat

Värimuunnelmat ovat saman lajin sisäisiä erivärisiä fenotyyppejä. Ne ilmenevät yksilöissä, joissa perusrakenteet ovat samat, mutta väreissä on eroja—esimerkiksi turkissa, höyhenissä tai kukkien värissä. Värimuunnelmien ilmeneminen johtuu sekä perinnöllisestä variaatiosta että joissain tapauksissa ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Geneettisesti ne johtuvat usein alleeleista useilla geeneillä, jotka säätelevät pigmenttien tuotantoa ja jakautumista. Pigmenttijärjestelmät voivat koostua melaniinista (musta–ruskea sävy), karotenoideista (punaiset, keltaiset, oranssit) ja muista pigmenteistä. Periytyminen voi olla Mendelin lakien mukaista tai monigeenistä, jolloin muunnelmat voivat olla diskreettejä tai jatkuvia.

Värimuunnelmilla voi olla merkittävä rooli sopeutumisessa ja seksuaalisessa valinnassa. Ne voivat vaikuttaa maaston taustaan, näkyvyyteen ja tietyn populaation kilpailukykyyn. Ympäristötekijät, kuten valaistus, vuodenaika ja ravinnon saatavuus, voivat muuttaa havaittavia värejä ja siten muunnelmien tilaa evoluution koneistossa.

Esimerkkejä esiintyy sekä eläin- että kasvilajeissa. Eläimillä ilmenevät usein mustan ja vaalean morphin tai teollisen melanimmin kaltaiset variaatiot; kasveissa kukkien väri voi vaihdella punaisesta valkoiseen tai keltaiseen riippuen pigmenttien määrästä ja solujen ympäristötekijöistä. Värimuunnelmien tutkimus kuuluu genetiikkaan, ekologiseen evoluutioon ja kasvua/-kulttuuria koskeviin käyttöyhteyksiin.