Viherkatoita

Viherkatoita ovat rakennusten kattoja, joille on istutettu kasvillisuutta kasvualustan ja vedenpitävän kerroksen päälle. Ne rakentuvat yleensä vesieristeen päälle asennetusta tukikerroksesta, vedenpoistojärjestelmästä, kasvualustasta ja kasvillisuudesta; joissain toteutuksissa on lisäksi juurieriste sekä kastelu- ja suodatinkerroksia. Viherkatoiden tavoitteena on suojata kattoa, parantaa energiatehokkuutta sekä tukea kaupungin monimuotoisuutta ja sadeveden hallintaa.

Tyypiltään viherkatoita voidaan yleisesti luokitella kahteen päätyyppiin: extensiivisiin ja intensiivisiin viherkatoihin. Extensiiviset kattopuutarhat ovat kevytrakenteisia, niiden kasvualusta on matalalla ja kasvivalinta keskittyy sietokykyisiin lajeihin kuten Sedum-lajeihin; ne tarvitsevat vähän kastelua ja huoltoa. Intensiiiviset kattopuutarhat puolestaan käyttävät syvempää kasvualustaa ja mahdollistavat laajemman kasvivalikoiman, kuten ruohoja, pensaita ja jopa pieniä puita; ne ovat näin ollen kustannuksiltaan ja huolloltaan vaativampia.

Suunnittelussa huomioidaan rakennuksen kantavuus, vesieristeen toimivuus ja talviolosuhteet. Suomessa ja muissa pohjoisissa ilmastoissa korostuu kylmänkestävyys sekä lumen ja sään aiheuttamien kuormien huomioiminen. Juurieristys sekä oikea kastelu- ja kosteudenhallinta ovat olennaisia, erityisesti intensiivisissä ratkaisuissa. Kasvivalinnat tehdään paikan ilmastoon ja valohygieniaan sekä veden- ja kosteudenhallintaan.

Hyödyt ja haasteet: Viherkatoilla on todettu energiatehokkuuden paraneminen, sadeveden hallinnan helpottaminen sekä kaupungin bio- ja termisen ympäristön parantaminen. Ne lisäävät kaupunkien monimuotoisuutta ja parantavat ilmanlaatua sekä tarjoavat vihersisätiloja. Haasteina ovat korkeammat alkuinvestoinnit, rakennusten kantavuuden mitoittaminen sekä huolto- ja kunnossapitovaatimukset. Säännöllinen tarkastus, rikkakasvien hallinta sekä kasvualustan ravinteisuuden seuranta ovat suositeltavia.