Viestintämuotoja

Viestintämuotoja tarkoittaa tapoja ja keinoja välittää tietoa ja merkityksiä toisilleen. Viestintä voidaan jakaa sanallisiin ja ei-sanallisiin keinoihin sekä visuaalisiin erityispiirteisiin. Sanallinen viestintä koostuu puheesta ja kirjoitetusta tekstistä; ei-sanallinen viestintä kattaa kehonkielen, ilmeet, eleet sekä äänensävy. Visuaalinen viestintä kattaa kuvat, grafiikat, symbolit ja visuaaliset elementit. Digitaalinen viestintä muodostuu sähköisestä viestinnästä kuten sähköposteista, pikaviesteistä, verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta, ja se voi yhdistää sekä sanallisia että ei-sanallisia keinoja.

Viestintä voidaan lisäksi jäsentää ajallisesti synkronisiin ja asynkronisiin kanaviin. Synkroninen viestintä tapahtuu reaaliaikaisesti, esimerkiksi kasvokkain tai puhelimessa. Asynkroninen viestintä tapahtuu viesteissä, joiden vastauksen odottaminen ei ole välitöntä, kuten sähköpostit, foorumit ja video-viestit. Kanavien mukaan erotellaan kasvokkain tapahtuva viestintä, puhelin-, kirjallinen ja monikanavainen tai massamediaviestintä. Monikanavainen viestintä yhdistää useita keinoja samaan viestinnälliseen kokonaisuuteen.

Viestinnän konteksti ja tarkoitus ohjaavat valintoja. Formaali viestintä organisaatioissa eroaa epämuodollisista keskusteluista, ja kohderyhmä sekä kulttuuriset tekijät vaikuttavat sekä sanaston että esitystavan valintaan. Tavoitteita voivat olla informointi, ohjeistaminen, vaikuttaminen tai viihdyttäminen. Tietoturva, rekisteröityminen ja saavutettavuus ovat myös tärkeitä huomioita.

Esimerkkejä viestintämuodoista ovat kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus, kirjallinen muistio, sähköinen uutiskirje, blogikirjoitus, videoesitys sekä infografiikka. Digitaaliset alustat mahdollistavat nopean ja laajan tavoittavuuden, mutta vaativat selkeyttä, luotettavuutta ja vastuullista tiedonjakoa.