pikaviesteistä

Pikaviesteistä viittaa lyhyisiin tekstiviesteihin, joita lähetetään ja vastaanotetaan matkapuhelinverkon kautta. Termi kattaa ensisijaisesti lyhytviestipalvelun (SMS), mutta siihen liittyy usein myös multimediaviestit (MMS), jotka mahdollistavat kuvien, äänien ja videoiden lähettämisen. Pikaviestien perusominaisuuksiin kuuluu viestin teksti, jonka pituus on alun perin rajoitettu 160 merkkiin; nykyisin viestejä voidaan jakaa useampiin osiin tai lähettää pidempiä viestejä. Viestien kustannukset määräytyvät liittymän mukaan; jotkut sopimukset ja prepaid-palvelut tarjoavat rajattomia tekstiviestejä tai suurempia rajoja.

Käyttö ja käyttötavat: Pikaviestejä voidaan lähettää yksittäisinä tai ryhmäviestinä. Ne toimivat sekä laitteen oman viestipalvelun kautta että operaattorin välityksellä. Viestien toimitus- ja luettuvuustilat riippuvat sekä verkon että laitteen tuesta ja voivat vaihdella.

Historia ja nykytilanne: SMS kehitettiin 1990-luvulla ja levisi nopeasti perusviestintäkeinoksi moniin maihin, mukaan lukien Suomi. MMS laajensi mahdollisuutta lähettää multimediaa. Älypuhelinten yleistyminen on lisännyt internet-pohjaisten viestintäalustojen käyttöä, mutta pikaviesteillä on yhä rooli esimerkiksi palveluiden tilausvahvistuksissa, viranomaistiedotteissa ja kaksivaiheisessa tunnistuksessa.

Turvallisuus ja yksityisyys: Pikaviestit eivät yleensä ole end-to-end -salauksia, koska ne kulkevat operaattorin järjestelmissä. Tämä altistaa ne sieppaukselle ja väärinkäytöksille, ja 2FA-koodeja vastaanottavat viestit voivat olla riskialttiita, jos laite ei ole suojattu. GDPR:n ja teleoperaattorien säädökset sekä roskapostia koskevat säännökset vaikuttavat siihen, miten pikaviestejä voidaan käyttää kaupallisesti ja millaista dataa voidaan kerätä ja säilyttää.