Vieroituslääkkeet

Vieroituslääkkeet ovat lääkkeitä, joita käytetään auttamaan ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia huumeista, alkoholista tai muista aineista, lopettamaan kyseisen aineen käytön. Näitä lääkkeitä kutsutaan myös vieroitushoitoon käytettäviksi lääkkeiksi tai detoksifikaatiolääkkeiksi.

Vieroituslääkkeiden päätarkoitus on lievittää aineen vieroitusoireita, jotka voivat olla fyysisesti ja henkisesti erittäin epämiellyttäviä ja jopa vaarallisia. Vieroitusoireet riippuvat käytetystä aineesta, mutta voivat sisältää esimerkiksi pahoinvointia, oksentelua, vapinaa, ahdistusta, masennusta, unettomuutta, lihaskipuja ja kouristuksia.

Eri aineiden vieroitukseen käytetään erilaisia lääkkeitä. Esimerkiksi opioidien, kuten heroiinin tai reseptilääkkeiden, vieroituksessa voidaan käyttää metadonia tai buprenorfiinia. Nämä lääkkeet toimivat samankaltaisesti kuin opioidit, mutta niiden vaikutus on pidempi ja lievempi, mikä auttaa vähentämään vieroitusoireita asteittain. Alkoholin vieroituksessa voidaan käyttää bentsodiatsepiinejä lievittämään vakavia oireita, kuten kouristuksia ja sekavuutta. Myös muita lääkkeitä, kuten beetasalpaajia tai masennuslääkkeitä, voidaan käyttää tukihoidossa vieroitusoireiden hallintaan.

Vieroituslääkkeitä käytetään yleensä valvotuissa olosuhteissa, kuten sairaalassa tai erikoistuneessa vieroitusyksikössä, lääketieteellisen henkilökunnan valvonnassa. Lääkehoito on usein vain osa kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa, johon kuuluu myös psykologista tukea, neuvontaa ja muita terapiamuotoja, jotka auttavat henkilöä toipumaan riippuvuudesta ja ehkäisemään retkahduksia. Vieroituslääkkeet eivät itsessään paranna riippuvuutta, vaan ne ovat työkalu helpottamaan alkupalautumista ja valmistamaan henkilöä jatkohoitoon.