Vermikompostointi

Vermikompostointi on biologinen kompostointimuoto, jossa orgaanista jätettä pilkkovat kastemadot ja mikro-organismit. Yleisimmin käytetyt madot ovat punamato (Eisenia fetida) sekä Eisenia andrei. Tuloksena syntyy vermikompostia, ravinteikasta ja mikrobiologisesti aktiivista multaa, jota käytetään maanparannusaineena.

Prosessi tapahtuu kotitalouden tai pienimuotoisen tilan kompostilaatikossa, jossa on kostea kuitupohjainen alusta (esim. sanomalehdet, kartonki, kookoskuitu) sekä ruokittavaa jätettä. Madot syövät jätteen ja muodostavat kastematoa, jonka ravinteet ja mikrobit nopeuttavat hajoamista. Tärkeää on hyvä ilmanvaihto, kohtuullinen kosteus ja lämpötila noin 15–25°C.

Hyväksi kelpaavia materiaaleja ovat hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvinporot, teepussit sekä jauhettu munankuori ja kuitupohjainen paperi. Vältettäviä ovat liha, rasvainen ruokamassa, maitotuotteet, öljyt sekä pilaantuneet tai taudinkestävät jätteet. Liiallinen kosteus tai suuret ruokamäärät voivat aiheuttaa hajua ja epätasapainoa.

Hyödyt: Vermikompostointi vähentää jätteen määrää ja tuottaa vermikompostia, joka parantaa maaperän rakennetta, ilmavuutta ja vedenpidätykykyä sekä vapauttaa ravinteita hitaasti. Se voi myös lisätä kasvualustan mikrobikantaa ja helpottaa kasvien ruokintaa.

Käyttö: Kypsä vermikompostti erotetaan matojen avulla ja sekoitetaan multaan ruukku- tai puutarhakasveille. Kastemadot voivat jatkaa kiertuetta uusien ruokien parissa.