Verianalyysit

Verianalyysit ovat lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa verinäytteestä suoritetaan erilaisia laboratoriokokeita. Niiden tarkoituksena on arvioida elimistön toimintaa, auttaa sairauksien tunnistuksessa, sekä seurata hoidon vaikutuksia. Tulokset täydentävät kliinistä tutkimusta ja ohjaavat hoitopäätöksiä.

Näyte otetaan yleensä laskimosta (venipunktio), mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää kapillaarinäytettä sormenpäästä. Ennen näytteenottoa voi olla tarpeen noudattaa erityisiä ohjeita, kuten paastoa, lääkityksiä tai lepoa ennen testejä. Näytteet käsitellään ja säilytetään laboratorion ohjeiden mukaan; väärin käsitellyt näytteet voivat vaikuttaa tuloksiin.

Verianalyysit muodostuvat useista kategorioista, kuten täydellinen verenkuva (hemogrammi), biokemialliset analyysit (esimerkiksi verensokeri, maksa- ja munuaisten toiminta, elektrolyytit), lipidiprofiili, hyytymistekijät (koagulaatiotestit), sekä immunologia ja serologia. Joillakin testeillä voidaan etsiä myös patogeenien merkkejä.

Analyysit toteutetaan erilaisin menetelmin: fotometria ja spektrofotometria, kemiluminesenssi-, immuno-, ja entsyymaaliset testit sekä kromatografia ja mikrobien DNA- tai RNA-tunnistusmenetelmät. Monia analysseja suoritetaan automatisoiduilla laboratoriojärjestelmillä.

Tulosten tulkinta perustuu viitearvoihin, jotka vaihtelevat laboratorioittain ja mittayksiköittäin. Ikä, sukupuoli, elinympäristö, lääkitys ja oireet voivat vaikuttaa tulkintaan. Yksittäisen arvon lisäksi tarkastellaan muutosta ajan kuluessa sekä potilaan kliinistä tilaa.

Verianalyysien laadunvarmistus perustuu standardeihin, akkreditointiin ja sisäiseen sekä ulkoiseen laadunseurantaan. Näytteiden merkintä, toimitusketju ja tulosten dokumentointi ovat keskeisiä osa-alueita, joilla varmistetaan tulosten luotettavuus ja potilasturvallisuus.