Vaskuliittiset

Vaskuliittiset sairaudet (vaskuliulit) ovat verisuonten seinämiä koskevia tulehduksellisia sairauksia, joiden aiheuttama tulehdus voi vaurioittaa verisuonten rakennetta ja aiheuttaa toiminnan heikkenemistä tai kudosvaurioita. Sairaudet voivat kohdistua pieniin, keskikokoisiin tai suuriin verisuoniin ja ne voivat esiintyä yksittäisininä ilmiöinä tai systeemisenä tilana.

Vaskuliulit jaotellaan usein verisuonten koon mukaan. Suuret verisuonet voivat tulehtua esim. giant cell arteritis (natriumitusjakoinen päänsärky, leukaluun puristus, visuaaliset ongelmat) ja Takayasu-arteriitti (lisääntynyt aista toiminta suurissa tyvenissä). Keskisuu verisuonet liittyvät esimerkiksi polyarteritis nodosa ja Kawasaki-tauti. Pieniin verisuoniin kohdistuvia sairauksia ovat ANCA-assosioituneet vaskuliitit (granulomatoosi polyangiitti, mikroskooppinen polyangiitti, eosinofiilinen granulomatoosi polyangiitissa), IgA-vaskuliitti ja cryoglobulinemic-vaskuliitti. Sairaudet voivat ilmetä yksittäisinä, mutta usein niillä on moniniveltaisia tai systeemisiä oireita.

Oireet määräytyvät kohde-elinten mukaan. Iho voi oireilla palpaatioallergian kaltaisella purppuralla, hengitys-, nenä- ja nenän sivuonteloiden ongelmat, munuaisiin kohdistuva glomerulonefriitti, keuhkojen muutokset sekä neurologisia tai vatsan oireita. Yleistunnon oireet kuten kuume, laihtuminen ja väsymys ovat tyypillisiä. Diagnoosi muodostuu yhdistämällä kliininen arvio, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä mahdollinen kudosnäyte.

Hoito painottuu tulehduksen sammuttamiseen ja immunologisten toimintahäiriöiden hallintaan. Useimmiten käytetään kortikosteroideja sekä muita immunosuppressiivisia lääkkeitä (esim. metotreksaatti, azatiopriini, rituximab tai syklofosfamidi), joissain tapauksissa plasmasytoreesia. Ennuste paranee huomattavasti varhaisessa diagnoosissa ja asianmukaisessa hoidossa, mutta pitkäaikainen seuranta on usein tarpeen mahdollisten relapsien ja hoitoon liittyvien sivuvaikutusten vuoksi.