laihtuminen

Laihtuminen tarkoittaa kehonpainon vähenemistä. Termiä käytetään sekä tarkoituksellisen laihduttamisen että epätarkoituksellisen painonlaskun yhteydessä. Laihtuminen voi vaikuttaa sekä rasva- että lihasmassaan, ja sen seuraukset riippuvat muun muassa lähtöpainosta, iästä ja terveydentilasta.

Syyt laihtumiseen ovat moninaisia. Intentioitua laihtumista voivat olla ruokavalion ja liikunnan muutokset sekä painonhallintaohjelmat. Epätarkoituksellinen laihtuminen voi johtua sairauksista (esimerkiksi kilpirauhasen toiminta, diabetes, krooniset sairaudet), syövän varhaisista oireista, suoliston sairauksista, malnutraatiosta, psyykkisistä häiriöistä tai lääkevaikutuksista. Ikääntyessä lihasmassaa ja ruokahalua voi vähentää, ja laihtuminen voi osoittaa riskitilaa.

Arvioinnissa tähtäimessä on sekä painon muutoksen suuruus että siihen liittyvät oireet. BMI on käytössä, mutta se ei kerro kaikkea; lihasmassaa ja rasvaprofiilia sekä vyötärönympärysmittaa voidaan tarkastella. Nopeaa tai vihjeellistä laihtumista (esim. yli 5–10 prosenttia painosta muutamassa kuukaudessa) tulisi tutkia, jos siihen liittyy väsymystä, ruokahaluttomuutta, kipua tai muita uusia oireita.

Hoidossa tarkoituksena on taata riittävä ravitsemus ja taustalla olevan syyn hoito. Intentiivisen laihtumisen yhteydessä suositellaan tasapainoista ruokavaliota, riittävää proteiinin saantia, minimaalista laihtumistahdin tavoitetta (noin 0,5–1 kg viikossa) sekä liikuntaa, erityisesti vastusharjoittelua. Epäiltyjen sairauksien tai syömishäiriöiden kohdalla hoito ja mahdollinen erikoislääkärin konsultaatio ovat olennaisia. Laihtumista tulisi seurata terveydellisin mittarein ja tarvittaessa muuttaa ruokavaliota tai hoitoa.