Valtimotukoksessa

Valtimotukoksessa tarkoittaa tilaa, jossa valtimo tukkeutuu äkillisesti verihyytymän (trombin) tai embolin seurauksena. Tämä estää veren virtauksen distaalisella alueella ja aiheuttaa akuutin iskemian, joka voi johtaa kudosvaurioihin ja elintärkeiden elinten toiminnan heikkenemiseen.

Yleisimmät syyt ovat ateroskleroosin aiheuttama valtimotromboosi ja embolia, usein sydämen rytmihäiriöistä kuten eteisvärinästä tai äskettäisestä sydäninfarktista. Riskitekijöitä ovat ikä, diabetes, hypertension, tupakointi, kohonnut kolesteroli sekä muut verenkierto- ja sydänsairaudat. Harvinaisemmissa tapauksissa tukoksen taustalla voivat olla hyperkoagulabiilit tilat tai suurten valtimoiden tulehdukselliset sairaudet.

Patofysiologisesti tukos katkaisee veren virtauksen ja aiheuttaa kudosten hapenpuutetta. Aika on ratkaiseva: ilman nopeaa verenkierron palauttamista kudosvaurio etenee, mikä voi johtaa nekroosiin, gangreeniin ja lopulta tarpeeseen amputaatioon tai kuolemaan, jos hoito viivästyy.

Diagnostikka perustuu kliiniseen epäilyyn ja kuvantamistutkimuksiin. Käytetyimpiä menetelmiä ovat Doppler-ultraääni sekä angio­grafia, CT- tai MR-angiografia, joiden avulla tukos paikannetaan ja verenvirtauksen tila arvioidaan. Verikokeet tukevat etiologian selvittämistä ja vamman laajuuden arviointia.

Hoito on hätäratkaisu: ensisijaisesti aloitetaan suonensisäinen antikoagulanttihoito, kuten hepariini. Reperfusio voidaan saavuttaa endovaskulaarisin toimenpitein (mekaaninen trombektomia, katetri-lyysi) tai kirurgisesti (embolectomia, tromboektomia tai ohitus). Hoitotulos riippuu tukoksen sijainnista, ajasta ja kudoksen vaurioitumisasteesta; nopea hoito parantaa ennusteita ja pienentää amputaatio- sekä kuolemariskiä.