Uskonnollisessa

Uskonnollisessa on inessiivin yksikkömuoto adjektiivista uskonnollinen, jota käytetään kuvaamaan jotakin “uskontoon” tai “uskonnolliseen kontekstiin” liittyvää. Sillä ei ole erillistä erillistä merkitystä itsenäisen sanan tavoin, vaan se muotoutuu adjektiiviksi, joka sopii samaan lauseeseen nounin kanssa esimerkiksi jaetussa tapauksessa. Yleisiä ilmauksia ovat uskonnollisessa kontekstissa, uskonnollisessa yhteisössä ja uskonnollisessa tilaisuudessa.

Käyttöä ohjaavat suomen kielen taivutussäännöt: adjektiivi deklinoidaan samaan tapaan kuin sitä seuraava substantiivi. Esimerkiksi lauseissa “uskonnollisessa kontekstissa” ja “uskonnollisessa yhteisössä” adjektiivi pysyy inessiivissä ja määrää kyseessä olevan funktion tai paikan suhteessa uskonnollisuuteen. Tällainen rakenne esiintyy usein teksteissä, joissa tarkastellaan uskontoa yhteiskunnallisessa, koulutuksellisessa tai mediakontekstissa.

Esimerkit: “Keskustelu käytiin uskonnollisessa kontekstissa.” “Lainsäädäntöä pohdittiin uskonnollisessa yhteisössä koettujen arvojen valossa.” “Uutisointi käsitti uskonnollisessa tilaisuudessa ilmenneitä ilmiöitä.” Näissä ilmauksissa uskonnollisessa määrittelee paikkaa tai tilaa ja on sovitettu lauseen muuhun kieleen samalla tavalla kuin muut adjektiivit.

Etymologia ja vivahteet: uskonnollinen muodostuu sanasta uskonto plus adjektiivisuffixi -llinen, joka merkitsee “jaollisuutta” tai “pertaining to.” Uskonnollisessa on siten pelkästään kieliopillinen muoto, jolla ilmaistaan uskonnollisuuden paikkaa tai kontekstia.