UVAsäteet

UVAsäteet, eli ultraviolettisäteet, ovat auringon lähettämää sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituudet ovat noin 100–400 nanometriä. Säteilyä jaetaan yleisesti kolmeen vyöhykkeeseen: UVA noin 315–400 nm, UVB noin 280–315 nm sekä UVC noin 100–280 nm. UVC-säteilyä ei pääosin pääse maapallolle otsonikerroksen suojan vuoksi, kun taas UVA ja UVB saavuttavat maan pinnan.

Säteily riippuu useasta tekijästä: auringon korkeudesta taivaalla, vuodenaudesta, sijainnista, korkeudesta sekä säätilasta ja ilmanlaadusta. UV-indeksi mittaa säteilyvoimaa ihmiselle ja antaa ohjeita suojautumiseen; suuremmat arvot tarkoittavat vahvempaa UV-säteilyä ja lyhyempiä altistumisaikoja suositellaan. UVA ja UVB voivat tunkeutua alkoholin ja veden kautta, ja UVA-energia on olemassa ympäri vuoden sekä pilvisinäkin päivinä.

Väestölle UV-säteilyllä on sekä hyötyjä että haittoja. UVB-säteily on tärkeä D-vitamiinin syntetisoitumiselle iholla, mutta voimakas UV-säteily voi aiheuttaa ihonpolttumia, ikääntymistä ja lisää riskiä ihosyövälle. UVA-altistus liittyy ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen sekä silmien vaurioihin; pitkäaikainen voimakas altistuminen voi lisätä kaihin ja muiden silmäsairauksien riskiä. UVC ei yleensä vaikuta näkyvästi terveyteen, koska se suojautuu otsonilla ennen kuin saavuttaa pinnan.

Suojaaminen UV-säteilyltä on suositeltavaa: laaja-alaisesti suojaava aurinkovoide (havaitsee sekä UVA- että UVB-säteilyn), huivi tai paita, hattu ja UV-suojatut, 100-prosenttisesti UV-suojatut aurinkolasit. CCC:llä tarkoitetaan, että niissä on sekä UVA- että UVB-suojus.

UV-säteilyä seurataan yleisesti viranomaisten toimesta; esimerkiksi meteorologiset ja terveyslaitokset julkistavat päivittäisiä UV-indeksin arvoja, joiden perusteella voi suunnitella suojautumisen.