UCITSdirektiivi

UCITS-direktiivi (Undertakings for the Collective Investment in Transferable Securities) on Euroopan unionin säädöspaketti, joka luo harmonisoidun kehyksen kollektiivisille sijoituslaitoksille, jotka sijoittavat siirrettäviin arvopapereihin ja muihin likviideihin varoihin. Sen tavoitteena on suojata sijoittajia, edistää riskien hajauttamista sekä mahdollistaa rahastojen markkinointi koko EU:n alueella.

Keskeiset piirteet ovat säännöt rahaston toiminnan ja sijoitusstrategian määrittämisestä; sijoitusvarojen hyväksyttäminen sekä hajautusvaatimukset, jotka rajoittavat liiallista riskiä; likviditeetti- ja arvonmääritysmenettelyt sekä säännölliset tiedonantovelvoitteet sijoittajille (kuten avaintiedot ja vuosittaiset sekä puolivuosittaiset raportit). Rahaston varat on suojattava säilyttäjänä toimivan tahon kautta, ja rahaston hallinnoinnissa noudatetaan hyvän hallinnoinnin sekä riskienhallinnan periaatteita. Lisäksi direktiivi asettaa vaatimukset kustannusten läpinäkyydestä.

Passi: kun rahasto on hyväksytty kotivaltiossaan valvonnassa, sen on mahdollista markkinoida ja tarjota tuotteitaan toisiin EU-maihin ilman erillistä lupa hakemista, kun noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja tiedotusta. Valvonta tapahtuu kansallisella tasolla, mutta EU-tasolla ESMA koordinoi käytäntöjä ja harmonisointia.

Historia ja kehitys: UCITS-rahastojen sääntely juontaa juurensa 1980-luvulle; UCITS IV (2009/65/EC) laajensi passiperiaatetta ja valvontaa, ja UCITS V (2014/91/EU) vahvisti säilyttäjän vastuita sekä palkkakäytäntöjä. Nykyisin UCITS-direktiivi muodostaa keskeisen puitteen EU:n retail-rahastoille, kun taas vaihtoehtorahastojen sääntelyyn kuuluu erillinen AIFMD.