Työturvallisuusindikaatit

Työturvallisuusindikaatit ovat mittareita, joita käytetään työturvallisuuden tason arviointiin, seurantaan ja parantamiseen organisaatiossa. Ne auttavat tunnistamaan riskialueita, arvioimaan turvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta ja vertaamaan turvallisuustasoa aiempiin ajanjaksoihin tai muihin vastaaviin organisaatioihin. Työturvallisuusindikaatit voidaan jakaa yleensä kahteen pääryhmään: ennakoiviin ja seuraaviin indikaattoreihin.

Ennakoivat indikaattorit, joita kutsutaan myös proaktiivisiksi indikaattoreiksi, pyrkivät ennustamaan tulevia onnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita. Ne mittaavat organisaation toimia ja prosesseja, joiden tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteita. Esimerkkejä ennakoivista indikaattoreista ovat työturvallisuuskoulutusten määrä, turvallisuushavaintojen kirjaaminen ja käsittely, turvallisuustarkastusten suorittaminen, riskienarviointien päivittäminen sekä turvallisuuskulttuuria mittaavat kyselyt. Näiden indikaattoreiden seuranta auttaa puuttumaan potentiaalisiin ongelmiin ennen kuin ne johtavat vahinkoihin.

Seuraavat indikaattorit, joita kutsutaan myös reaktiivisiksi tai lainsäädännöllisiksi indikaattoreiksi, perustuvat menneisiin tapahtumiin. Ne mittaavat jo tapahtuneita onnettomuuksia ja tapaturmia. Yleisimpiä seuraavia indikaattoreita ovat tapaturmataajuudet, kuten tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden (LTIFR), sairauspoissaolojen määrä työtapaturmien vuoksi, sekä vakavien onnettomuuksien lukumäärä. Vaikka seuraavat indikaattorit kertovat, mitä on jo tapahtunut, ne ovat tärkeitä oppimisen kannalta ja auttavat tunnistamaan onnettomuuksien perimmäisiä syitä. Työturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta edellyttää sekä ennakoivien että seuraavien indikaattoreiden systemaattista käyttöä ja analysointia.