Työllisyysennusteet

Työllisyysennusteet ovat työmarkkinoiden tulevaisuuden kehitystä koskevia ennusteita, joissa arvioidaan sekä työllisyyden määrää että työttömyysasteen kehitystä seuraavien vuosien aikana. Niihin sisältyy usein myös työvoiman tarjonnan ja osallistumisasteen sekä toimintojen, kuten rekrytoinnin ja palkkakehityksen, näkymiä. Ennusteet voivat katsoa sekä kansallista tasoa että alueellisia ja toimialakohtaisia eroja.

Sisällön ydin on mittareiden ja skenaarioiden esittäminen. Työllisyysennusteissa esitetään työllistymisen todennäköisyydet, työttömien määrän kehitys sekä työvoiman kokonaismäärä. Lisäksi voidaan tarkastella erityisesti osaamistarpeita, vajaakäytön alueita sekä vapaita työpaikkoja ja alakohtaisia trendejä. Ennusteissa käytetään usein työmarkkinoiden tilannesidonnaisia indikaattoreita, kuten väestön ikä- ja koulutusrakennetta sekä työvoiman tarjonnan rakennemuutoksia.

Kuka niitä tuottaa ja miten ne laaditaan. Suomessa työllisyysennusteita tuottavat yleisesti työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tilastokeskus, ja niihin voidaan sisällyttää kansainvälisiä arvioita OECD:n tai muiden kansainvälisten järjestöjen toimesta. Menetelmät perustuvat makrotaloudellisiin malleihin, joiden lähtökohtia ovat bruttokansantuotteen kasvu, väestönmuutokset, muuttoliike sekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän odotetut yhteensopivuudet. Ennusteet laaditaan eri skenaarioina (perus-, optimisti- ja pessimisti-skenaariot) ja niihin liittyy epävarmuutta.

Käyttötarkoitukset ja rajoitteet. Työllisyysennusteita käytetään politiikan suunnitteluun, koulutuksen ja työvoimapolitiikan tarpeiden arviointiin sekä yritysten strategiseen suunnitteluun ja budjetointiin. Ne heijastavat annettuja oletuksia, joita voivat olla esimerkiksi talouskasvun tempo, väestön ikärakenne sekä kansainväliset taloudelliset olosuhteet. Ennusteisiin liittyy epävarmuutta ja ne voivat muuttua odottamattomasti esimerkiksi kriisien tai äkillisten rakennemuutosten seurauksena.