Tutkimuspolitiikassa

Tutkimuspolitiikassa tarkoitetaan julkisen vallan toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla ohjataan tutkimuksen ja kehittämisen toimintaa yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Se kattaa rahoituksen, sääntelyn, infrastruktuurin, osaamisen kehittämisen sekä tutkimuksen suunnittelun ja priorisoinnin.

Tavoitteet vaihtelevat, mutta keskeisiä ovat tieteellisen tietopääoman vahvistaminen, innovaatioiden tuotantokyky ja hyödyntäminen sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen. Toiminta tukee sekä taloudellista kilpailukykyä että yhteiskunnan hyvinvointia, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Tutkimuspolitiikka rakentuu sekä kansallisista päätöksistä että kansainvälisistä sitoumuksista ja siihen vaikuttavat taloudelliset resurssit sekä poliittiset prioriteetit.

Toimijat muodostavat monimutkaisen ekosysteemin. Valtionhallinnossa keskeisiä ovat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä muut ministeriöt, mutta myös korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Yhteistyö ja verkostot ulottuvat sekä alueellisesti että kansainvälisesti, erityisesti tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien kautta.

Välineet jakautuvat rahoitusmuotoihin kuten perusrahoitus, projektirahoitus sekä kilpailupohjaiset tukimuodot. Lisäksi käytetään infrastruktuurin investointeja, osaamisen kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä innovaatiotoimia, jotka suuntaavat tutkimusta sovelluksiin ja markkinoille.

Arviointi ja vastuullisuus ovat keskeisiä: vaikuttavuuden mittaaminen, avoimuus, eettiset periaatteet sekä tiedon laillinen ja demokraattinen käyttö. Tutkimuspolitiikassa seurataan myös tasa-arvoa, osallisuutta ja kestävyyden huomioimista. Nykytrendeihin kuuluvat avoin tiede, datan avaaminen sekä tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus.

---