Tutkimusmuotoja

Tutkimusmuodot ovat tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen erilaisia tapoja ratkaista tutkimuskysymyksiä. Ne voidaan jakaa pääosin kvantitatiivisiin, kvalitatiivisiin ja sekoitettuihin menetelmiin. Kvantitatiiviset tutkimusmuodot painottavat määrällistä dataa, tilastollista analyysiä ja ilmiöiden yleistettävyyttä. Kvalitatiiviset tutkimusmuodot keskittyvät ilmiöiden syihin, laadulliseen ymmärrykseen ja kontekstuaaliseen syväanalyysiin. Sekoitetut menetelmät yhdistävät näitä lähestymistapoja.

Tutkimusasetelmat voivat olla kokeellisia tai ei-kokeellisia. Kokeellinen tutkimus pyrkii todistamaan syy-seuraussuhteita kontrolloitujen olosuhteiden avulla, usein satunnaistuksella. Ei-kokeelliset asetelmat kuvaavat ilmiön tilaa tässä ja nyt ilman tutkittavan intervention määräämistä. Tutkimus voi olla kuvaileva (descriptive), tutkimuksellinen (exploratory) tai selittävä (explanatory). Aikajanassa erotetaan poikittaistutkimukset (cross-sectional) ja pitkittäistutkimukset (longitudinal).

Käytännön tutkimuksessa käytetään erilaisia tiedonkeruumenetelmiä: kyselyt, haastattelut, havainnointi sekä dokumentti- tai arkistodokumenttien analyysi. Tutkimustyön nimiin voidaan viitata esimerkiksi case-tutkimus, toimintatutkimus, kehittämistutkimus sekä kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit. Eri muodot soveltuvat sekä luonnontieteisiin että yhteiskuntatieteisiin riippuen tutkimuksen tavoitteista.

Hyvä tutkimusasettelu huomioi eettiset periaatteet, mittaamisen luotettavuuden ja tulosten siirrettävyyden. Laadukas tutkimus lähtee selkeästä tutkimuskysymyksestä, asianmukaisesta menetelmävalinnasta ja läpinäkyvästä raportoinnista.