raportoinnista

Raportoinnista tarkoitetaan prosessia, jossa organisaatio kerää, jalostaa ja esittää tietoja toiminnastaan, tuloksestaan ja noudattamisestaan sidosryhmille. Se kattaa taloudellisen tilannekatsauksen sekä ei‑taloudelliset tiedot, kuten operatiivisen suorituskyvyn, riskienhallinnan ja säädösten mukaisen tiedon. Raportoinnin laajuus ja sisältö määräytyvät toimialan kirjallisuudella, lainsäädännöllä sekä organisaation omilla vaatimuksilla.

Suomessa raportointi liittyy tiiviisti talous- ja hallintoraportointiin. Tilinpäätös- ja kirjanpitomääräykset ohjaavat taloudellista raportointia, ja listattujen yhtiöiden konsolidoiduissa tilinpäätöksissä voidaan soveltaa IFRS-standardeja. Muut yritykset voivat noudattaa suomalaisia laskentastandardeja sekä tilinpäätöksen säädöksiä. ESG- ja vastuullisuusraportointi on yleistymässä EU-direktiivien ja sijoittajavaatimusten myötä.

Tyyppejä ovat taloudellinen raportointi, hallinnollinen ja operatiivinen raportointi, säädösten mukainen raportointi sekä ESG- ja vastuullisuusraportointi. Projektiraportointi sekä riskiraportointi kuuluvat usein organisaation sisäiseen raportointiin.

Prosessi koostuu tavoitteen määrittelystä, tiedon keruusta, laadunvarmistuksesta, laskennasta ja kokoonpanosta, analyysistä sekä tulkinnasta, raportin laatimisesta, tarkastuksesta, julkaisusta sekä arkistoinnista ja palautteesta. Tiedonlähteitä voivat olla ERP- ja CRM-järjestelmät, data- tai tietovarastot sekä liiketoiminnan BI-työkalut.

Sovellukset ja haasteet liittyvät tiedon laadun varmistamiseen, ajantasaisuuteen, integraatioon sekä vaatimustenmukaisuuteen. Parhaat käytännöt korostavat selkeitä mittareita, standardoituja malleja, toimintojen automatisointia ja sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua.

See also: taloudellinen raportointi, ESG-raportointi, tilinpäätös, hallintoraportointi.