Turbiinilaitokset

Turbiinilaitokset ovat voimalaitoksia tai teollisia prosesseja, joissa turbina muuntaa lämpöenergian mekaaniseksi liikkeeksi ja usein sähkön tuotantoon. Turbiinilaitokset voidaan jakaa höyryturbiinilaitoksiin, kaasuturbiinilaitoksiin sekä näiden yhdistelmiin, joissa hukkalämpö hyödynnetään lisäenergiana.

Höyryturbiinilaitokset saavat höyryn kattilasta tai lämmönvaihdosta. Höyry virtaa turbiiniin, jonka akseli pyörii ja jolla on yhteydessä generaattori sähköenergian tuottamiseksi. Yleensä järjestelmää täydentää jäähdytys- ja laakerointiokan, sekä lämmin- tai kylmäkäynnistystä varten tarvittavat osat. Yhdistetyssä kierrossa höyryturbiinin hukkalämpö johdetaan toisen höyryntuotantoyksikön kautta uudeksi höyrystä ja toisesta turbiinista tuotetaan lisäenergiaa. Tämä parantaa kokonaishyötysuhdetta.

Kaasuturbiinilaitokset toimivat ilmansaannin puristamalla, jolloin polttoaine poltetaan, ja syntyvä kuuma kaasutuurit liikuttavat turbiinia ja generaattoria. Kaasuturbiinien yhteydessä käytetään usein lämpöä hyödyntävää höyrygeneraattoria, jolloin syntyy yhdistetyssä kierrossa entistä korkeampi kokonaispätevyys.

Ominaisuudet ja käyttö: Turbiinilaitokset voivat käyttää erilaisia polttoaineita, kuten maakaasua, öljyä tai kivihiiltä, riippuen laitoksen tyypistä. Ne voivat palvella verkon säätö- ja huippukuormitusrooleja sekä teollisia prosesseja. Ympäristövaikutukset liittyvät tärkeimpiin päästöihin (CO2, NOx) sekä meluun; puhtaammat polttoaineet ja päästövähennystekniikat ovat yleisiä parannuksia. Turbiinilaitosten huolto ja kunnossapito ovat keskeisiä komponenttien, kuten turbiinien, kompressorien ja lämmönvaihdinten, käyttöiän pidentämiseksi. Historiaan kuuluvat höyry- ja kaasumoottoritekniikoiden kehitys sekä yhdistettyjen kiertojen laajentuminen, jolla on ollut merkittävä rooli modernien sähköntuotantotekniikoiden parantamisessa.

---