Toksinipitoisuuksia
Toksinipitoisuudet kuvaavat näytteessä olevan toksiinin määrää. Yleisimpiä yksiköitä ovat mg/kg elintarvikkeesta, µg/L vedestä sekä pienempien pitoisuuksien ng/L, ppb ja ppm. Pitoisuudet voivat viitata koko toksiinin määrään näytteessä tai yksittäisen analysoidun yhdisteen pitoisuuteen.
Mittaukset tehdään usein nestekromatografiaa yhdistettynä massaspektrometriaan (LC-MS/MS), kaasukromatografiaan (GC-MS) sekä immunoassay-tekniikoita kuten ELISA. Jokaiselle menetelmälle määritellään
Näytteet voivat olla elintarvikkeita, vedenäytteitä, ympäristön tai biologisia näytteitä. Pitoisuudet voivat muuttua ajan, lämpötilan ja säilytyksen
Toksinipitoisuuksien seuranta tukee riskinarviointia, elintarviketurvallisuutta ja vesienkäsittelyä. Kansainväliset ja alueelliset viranomaiset kuten EFSA, WHO ja EPA
Esimerkkejä yleisesti seurattavista toksineista ovat aflatoksiinit viljoissa ja pähkinöissä, ochratoksiini A sekä mikrokystisiinit, joita mitataan vesinäytteissä.
Haasteita ovat näytteiden välinen vaihtelu, matrix-tekijät, toksiinien hajoaminen ja säilytys sekä tarpeellisten standardien ja vertailumateriaalien puute.