Telekaapeleita

Telekaapeleita on telekommunikaation ja tietoliikenteen varten käytettyjä kaapeleita, joiden tehtävänä on siirtää signaaleja kuten ääni, data ja video pitkiä matkoja. Niillä rakennetaan sekä kotien lähiverkkoja että laajamittaisia verkko-infrastruktuureja, mukaan lukien maanpäälliset ja merikaapeliverkostot.

Telekaapeleita voidaan pääasiassa jakaa kahteen ryhmään: kupari- ja valokuitukaapeleihin. Kuparikaapeleita käytetään yhä puhe- ja pienempiä datayhteyksiä varten; yleisiä ovat kierretyt parikaapelit (UTP/STP) sekä koaksiaalikaapelit. Valokuitukaapelit välittävät tietoa valon avulla ja mahdollistavat erittäin suuria siirtokapasiteetteja sekä pitkiä etäisyyksiä alhaisen häviön vuoksi.

Rakenne: Kuparikaapeleissa on johtimet, eristykset ja useita suoja- sekä vetolujuutta antavia kerroksia. Valokuitukaapeleissa on yksi tai useampia valokuituiden (ydin) ympärillä olevia kerroksia kuten kuori (cladding) ja suojakerroksia sekä usein vetolujuutta lisääviä vahvikkeita; merikaapeleissa voi olla useita kuituja, vahvikkeita ja vedenpitäviä suojia, jotka mahdollistavat asennukset merialueille.

Käyttökohteet ja rooli: Kaapelit muodostavat kriittisen osan sekä maanlaajuisista televerkoista että viimeisen mailin yhteyksistä. Merikaapeliverkostot kantavat suurimman osan kansainvälisestä Internet-liikenteestä ja tukevat sekä kaupallisia että viranomaistoimintoja.

Standardit ja ylläpito: Käyttöä säätelevat kansainväliset ja kansalliset standardit kuten ITU-T, IEC ja IEEE. Valokuitukaapeleiden asennuksessa ja testauksessa käytetään OTDR- ja TDR-testausta sekä laadunvarmistusta; kuparikaapeleita kohdellaan samalla tavoin luotettavuuden takaamiseksi.

Historia: Kuparikaapelit ovat olleet keskeisiä telekommunikaatiossa jo pitkään, kun taas valokuitukaapelit ovat tulleet laajemmin käyttöön 1980-luvulta lähtien ja muodostavat nykyään suurimman osan uuden tietoliikenteen kapasiteetista, erityisesti merikaapeleissa.