Tekstitykseen

Tekstitykseen tarkoittaa prosessia, jossa audiovisuaalisen materiaalin puhe ja muu äänellinen sisältö muunnetaan näytölle kirjoitetuksi tekstiksi. Tekstitys parantaa saavutettavuutta kuuroille ja heikkokuuloisille sekä mahdollistaa sisällön käytön eri kieliryhmien kesken. Se voi kattaa sekä alkuperäiskielisen dialogin että sen käännösversiot sekä lisäyksiä kuten äänitehosteiden kuvailua.

Tekstitystyypit jakautuvat yleisesti dialogitekstiin sekä kuvailevaan tekstitykseen (SDH, subtitles for the deaf and hard of hearing). Dialogitekstissä kerrotaan puhuttelu tekstit, kun taas kuvaileva tekstitys sisältää äänitehosteet, puhujien erotuksen sekä tilanteen laadun tai ympäristön, jolloin äänellinen informaatio välitetään näytöllä.

Prosessi koostuu transkriptiosta tai käännöksestä, ajoituksesta sekä typografiasta ja katselmuksesta. Aikakaavat, rivinvaihdot, lukunopeus sekä näytön kestot pyritään sovittamaan katselukokemukseen siten, että teksti ei peitä kuvaa tai häiritse katselua. Yleisesti käytettyjä tiedostomuotoja ovat SRT, WebVTT ja TTML, joihin teksti ajoitetaan ajassa.

Saavutettavuus ja sääntely ohjaavat tekstityksen laatua. Lausuminen, käännöksen ja kulttuurin huomiointi sekä tekniset seikat kuten fontti, kontrasti, rivin pituus ja lukunopeus ovat keskeisiä. EU:n AVMSD sekä kansalliset säädökset velvoittavat usein tarjoamaan tekstityksiä kuulovammaisten tarpeisiin erityisesti yleis- ja julkisen palvelun sisällöissä sekä suuremmissa suoratoistopalveluissa.

Tekstityksellä on keskeinen rooli koulutus- ja media-alalla sekä verkon sisällöissä, joissa se tukee kieltä oppimista ja viestintää monikielisessä yleisössä. Tekstitystoimiston tai tuottajan työprosessi voi hyödyntää sekä ammattilaisia että automatisoituja työkaluja, kuten Aegisub, Subtitle Edit tai vastaavia ohjelmistoja sekä yleisiä tekstimuotoja kuten SRT tai WebVTT.