Suorakontaktin

Suorakontaktin on sähkötyöturvallisuudessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö voi koskettaa suoraan jännitteisiä elävän osia, kuten paljastuneita johtimia, kosketuspintoja tai kytkimiä. Se on yksi sähköiskun riskitekijöistä; sen vastakohtana pidetään epäsuoraa kontaktiä, jossa jännitteinen osa ei ole suoraan kosketuksessa ihmiseen.

Tyypillisiä suorakontaktin mahdollistavia tilanteita ovat eristeiden kuluminen tai vaurio, suoja-levyjen tai peitteiden puuttuminen, sekä huolto- ja asennustyöt, joissa jännitteiset osat ovat paljastuneet työntekijän käsien tai työkalun kautta.

Vaarat liittyvät sähköiskuun sekä siihen liittyviin vammoihin, kuten palovammoihin tai sydämen rytmihäiriöihin. Siksi suorakontaktin riskien hallinta on keskeinen osa sähkötyöturvallisuutta.

Ennaltaehkäisy perustuu kolmeen pääpilarin kokonaisuuteen: tekniset ratkaisut (kotelointi, eristys, esteet ja suojaukset), organisatoriset toimenpiteet (riskien arviointi, työohjeet, varmistukset) sekä henkilökohtaiset suojavarusteet. Työmailla on katkaistava virta ennen töitä, käytettävä maadoitusta ja tarvittaessa vikavirtasuojaa, sekä noudatettava turvallisia työmenetelmiä.

Lainsäädäntö ja standardit ohjaavat suorakontaktin ehkäisyä sekä riskien hallintaa. Suomessa nämä asiat nivoutuvat työturvallisuuslainsäädäntöön sekä kansainvälisiin standardeihin, kuten EN 50110, sekä kansallisiin sähköalan määräyksiin.

---