Siirtovaikutukseen

Siirtovaikutus, eli spillover- vaikutus, on ilmiö jossa toiminnan tai päätöksen vaikutukset eivät rajoitu sen välittömään kohteeseen vaan siirtyvät tai leviävät laajemmin yhteiskuntaan, talouteen tai ympäristöön. Siirtovaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia ja ne voivat kohdistua eri sektoreihin, alueisiin tai aikajaksoihin. Käytetty käsite esiintyy erityisesti taloustieteessä, ympäristö- ja terveystieteissä sekä politiikan ja hallinnon tutkimuksessa.

Taloustieteessä siirtovaikutukset tunnetaan usein ulkoisvaikutuksina. Positiiviset siirtovaikutukset voivat syntyä esimerkiksi innovaation tai rokotusten laajasta käyttööstä, jolloin koko yhteiskunnan hyvinvointi paranee, vaikka yksittäinen toimija ei saisi kaikkia hyötyjä. Negatiiviset siirtovaikutukset voivat ilmetä saasteiden, melun tai liikenteen haittoina, jotka vaikuttavat myös niihin osapuoliin, jotka eivät ole suoraan päätöksen tekijöitä. Siirtovaikutukset voivat olla kansainvälisiä, alueellisia tai paikallisia ja ne voivat heijastua sekä taloudellisiin että sosiaalisiin ilmiöihin.

Mittaukessa ja analyysissä siirtovaikutuksia pyritään erittelemään ja mittaamaan käyttämällä muun muassa kustannus-hyötyarvioita, difference-in-differences -menetelmiä, instrumental variable -lähestymistapoja tai aika-rivin malleja, jotka huomioivat viiveet ja riippuvuudet.

Käytännössä siirtovaikutukset vaikuttavat politiikan suunnitteluun, sääntelyyn ja yritysten päätöksentekoon, koska toimenpiteet voivat kantaa monimutkaisia seuraamusvaikutuksia sekä suotuisia että haitallisia sivuvaikutuksia laajemminkin.

Lisää tietoa: ulkoisvaikutukset, taloudelliset siirtovaikutukset, yhteiskunnallinen vaikuttavuus.