Sanastointiin

Sanastointiin tarkoittaa sanaston, terminologian ja kieli-infrastruktuurin tuottamista sekä hallintaa. Se käsittää sekä yhdenkielisten että monikielisten sanastojen kehittämisen sekä termien kuvaamisen ja semanttisten suhteiden määrittelyn. Tavoitteena on tarjota johdonmukainen, helposti saavutettava kuvaus alaan liittyvistä termeistä ja niiden merkityksestä.

Keskeisiä tuotteita ovat sanastot, sanakirjat sekä termistö- tai sanastotietokannat. Niissä termillä on usein määritelmä, syntaktinen luokka, sekä esimerkkilause. Lisäksi voi olla käännökset, synonyymit, merkityssisällön rajoitukset, kontekstin tiedot sekä metatietoja kuten ala, lähde, laatuaika ja validointitiedot. Sanastot voivat olla yksikielisiä, kaksikielisiä tai monikielisiä ja ne voivat kattaa erityisalat kuten tekniikan, lääketieteen tai oikeustieteen.

Prosessi etenee tyypillisesti siten, että määritellään kattavuus ja kohdeyleisö, kerätään ja valitaan termejä sekä standardoidaan termien käyttö. Tämän jälkeen kirjoitetaan määritelmät, laaditaan käyttöohjeet, lisätään käännökset ja semanttiset suhteet, ja toteutetaan laadunvarmistus sekä versiointi. Julkaisuja käytetään sekä sisäisesti organisaatiossa että ulkoisesti.

Sanastointia ohjaavat kansainväliset standardit ja viitekehykset kuten ISO 12620 Terminology work—Data model for terminology management sekä SKOS-standardi. Käytännössä sanastointia tukevat termienhallintajärjestelmät ja myös luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) työkalut, joita hyödynnetään termien automaattiseen poimintaan ja laadunseurantaan.

Sanastointia hyödynnetään käännöstyössä, teknisessä kirjoittamisessa, ohjelmistokehityksessä sekä koulutuksessa ja kielipalveluissa. Hyvin hallittu sanasto parantaa käytön johdonmukaisuutta, tiedon löytämistä ja tiedon siirtämistä eri alojen välillä. Haasteita ovat terminologian epäjäykkyys, monimerkityksisyys sekä jatkuva päivitystarve, kun ala kehittyy.