Ruokavalmiutta

Ruokavalmiutta tarkoitetaan kotitalouden tai yksilön kykyä turvata ravitseva ruokahuolto sekä arjessa että poikkeusoloissa. Se kattaa sekä normaalin ruokahuollon suunnittelun ja toteutuksen että mahdollisen ruokavaraston hallinnan, jotta ruokaa on saatavilla häiriötilanteissa. Ruokavalmius voidaan nähdä sekä lyhytaikaisena (usean päivän jakso) että pidemmän aikavälin suunnitteluna, joka huomioi perheen koon, ruokavaliot sekä erityistarpeet.

Keskeisiä osa-alueita ovat ruokavarasto ja veden saatavuus sekä käytännön taidot kuten säilytys, päiväysten seuraaminen ja vanhenemisen kierrätys (FIFO). Lisäksi suunnitteluun kuuluu keittotapojen varmistaminen ja mahdolliset vaihtoehtoiset energianlähteet sekä tarvittavat tarvikkeet, kuten keitto- ja ruoanlaittovälineet sekä hätätilanteisiin soveltuvat varusteet.

Suunnittelussa huomioidaan kotitalouden koko ja rakenteet: iät, erityisruokavaliot, allergiat sekä lemmikit. Arvioidaan riskit kuten sähkö- tai vedenkatkokset sekä toimitusviiveet. Tavoitteena on varmistaa perustarpeet useamman päivän ajan ilman uusia ostoksia ja pitää varasto ajan tasalla.

Suositukset vaihtelevat, mutta yleinen suunta on ylläpitää kotitaloudessa perusvarasto, joka kestää useita päiviä, sekä laatia selkeä toimintaohje häiriötilanteiden varalle. Ruokavalmius on osa laajempaa siviilivalmiutta ja kotitalouksien resilienssiä, jolla pyritään turvaamaan ravitsemus ja itsenäinen selviytyminen.