siviilivalmiutta

Siviilivalmiutta tarkoitetaan väestön valmiutta ehkäistä, selviytyä ja toipua häiriötilanteista sekä turvata yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus. Se kattaa sekä yksilön että yhteisöjen tasolla tapahtuvat toimet, joiden avulla ihmiset osaavat toimia turvallisesti, hakea apua ja säilyttää perustavanlaatuiset toimintansa poikkeusoloissa.

Valmiuden keskeisiä osa-alueita ovat tiedon saaminen ja jakaminen, suunnittelu, henkilökohtainen varautuminen sekä harjoitukset. Kotitalouksissa kannustetaan esimerkiksi omien varautumissuunnitelmien laatimiseen, ensiapu- ja hätävaravälineiden hankintaan sekä turvallisen tiedonkulun turvaamiseen. Yritykset sekä yhteisöt voivat kehittää jatkuvuus- ja varmuusvalmiutta sekä ylläpitää liiketoiminnan kriittisiä toimintoja.

Rahoitus-, järjestelmä- ja viranomaistason toimijat sekä lainsäädäntö muodostavat siviilivalmiuden kannalta tärkeän rakenteen. Suomessa siviilivalmiutta koordinoivat pääasiassa sisäministeriön hallinnonalat sekä pelastus- ja maanpuolustusorganisaatiot, ja se nivoutuu civil protection- sekä kriisinhallinta- ja varautumisen kokonaisuuksiin. Kriittisten infrastruktuurien suojelu sekä viestintä- ja varautumismenettelyt ovat olennaisia osia julkisen sektorin kyvylle vastata uhkiin.

Siviilivalmiuden kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa painotetaan omatoimisuutta, yhteisöllisyyttä ja riippumattomuutta sekä viranomaisten tarjoamien tiedon ja ohjeiden noudattamista. Jokapäiväiset toimet, kuten toiminta householdsissa ja työpaikoilla, vaikuttavat koko yhteiskunnan resilienssiin.