Riskinottokykyyn

Riskinottokyky on psykologinen käsite, joka kuvaa yksilön valmiutta ja taipumusta ryhtyä toimintoihin, joissa esiintyy epävarmuutta ja mahdollisia haittoja. Se on yksi riskinottoon liittyvistä perusominaisuuksista ja se voidaan nähdä sekä persoonallisuuden että tilanteiden kautta vaikuttavana ilmiönä. Riskinottokyky ei tarkoita osaamista tai taitoa, vaan rohkeutta ja aloitteellisuutta tarttua mahdollisuuksiin riippumatta epävarmuudesta.

Taustatekijöitä ovat muun muassa persoonallisuuspiirteet kuten impulsiivisuus, sensation seeking ja riskinottohalukkuus, sekä kognitiiviset tekijät ja aikaisemmat kokemukset. Ikä, sukupuoli, kulttuurinen tausta sekä ympäröivä konteksti voivat muuttaa riskinoton esiintyvyyttä. Neurobiologisesti riskinoton taustalle voivat vaikuttaa palkkionodotukseen liittyvät aivoalueiden toiminnalliset mekanismit, kuten dopaminergiset systeemit, mutta kulttuuri- ja tilannetekijöillä on myös suuri rooli.

Arviointi perustuu sekä itsearviointeihin että käyttäytymisen seuraamiseen. Käytössä on erilaisia mittareita, kuten domainisidonnaiset riskinottotoiminnan kyselyt ja käytännön tehtävät, jotka arvioivat päätöksentekoa epävarmuusolosuhteissa. Mittareiden valinta riippuu kontekstista (esim. taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen riski).

Vaikutukset ovat kaksijakoisia: korkea riskinottokyky voi edistää innovointia, yrittäjyyttä ja kykyä sopeutua epävarmuuteen. Toisaalta se voi lisätä haitallisia käytöksiä tai terveysriskejä, erityisesti ilman riittäviä suojatekijöitä ja palautteenhallintaa. Näin riskinottoa voidaan tukea tavalla, joka vahvistaa harkittua päätöksentekoa ja riskien hallintaa.