Riskinarvioinnin

Riskinarvioinnin tarkoituksena on systemaattinen ja dokumentoitu prosessi haittojen ja uhkien tunnistamiseksi, niiden todennäköisyyden ja vakavuuden arvioimiseksi sekä riskien priorisoinniksi ja hallintatoimien suunnittelemiseksi. Se on keskeinen osa turvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja liiketoimintariskien hallintaa sekä tuotteen tai palvelun kehittämistä.

Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti: määritellään laajuus ja konteksti; tunnistetaan ja luokitellaan haitat sekä uhat; suoritetaan riskianalyysi ja riskinarviointi; laaditaan toimenpide-ehdotukset ja päivitetään riskirekisteri; sekä toteutetaan seuranta ja säännöllinen uudelleenarviointi.

Käytettyjä lähestymistapoja ovat kvalitatiivinen, kvantitatiivinen ja puolikvantitatiivinen arviointi. Työkaluja löytyy muun muassa riskimatriisi, FMEA, HAZOP sekä fault tree -analyysi. Toiminnan tulokset ohjaavat riskien vähentämistä, siirtämistä, hyväksymistä tai välttämistä.

Sääntelevät ja ohjeelliset kehykset sisältävät ISO 31000 -riskinhallinnan yleisen standardin sekä alakohtaiset standardit, kuten ISO 14971 lääketuotteille ja ISO 27005 tietoturvan riskinhallinnalle. Kansallinen sääntely voi edellyttää riskinarviointia tietyissä konteksteissa, kuten työterveyden ja turvallisuuden hallinnassa.

Haasteina ovat epävarmuuden ja epäselvän tiedon hallinta, muutosnopeus sekä erilaisten sidosryhmien sitouttaminen. Hyödyllisiä tuloksia ovat riskirekisteri ja toimintasuunnitelma, jotka tukevat päätöksentekoa sekä resurssien kohdentamista riskien hallintaan.