Rikosepäilyn

Rikosepäily on suomalaisessa oikeudessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa viranomainen epäilee henkilön syyllisyyttä rikokseen. Rikosepäily on esitutkinnan oikeudellinen lähtökohta: epäily ei kuitenkaan ole todiste eikä se vielä merkitse syytteen nostamista. Epäiltyä voidaan kutsua rikoksesta epäillyksi, ja häntä koskevat oikeudet turvaavat oikeudellisen aseman tutkinnan aikana, kuten oikeus saada tietoa epäilyn perusteista sekä oikeus käyttää oikeudellista apua.

Esitutkinnan tavoitteena on selvittää tapahtunut rikos, tekijä ja epäilyn kohteena olevan henkilön asema. Tutkinnan aikana viranomaiset voivat kerätä todistusaineistoa, kuulustella todistajia ja tehdä muita esitutkintaan liittyviä toimenpiteitä silloin kun lainsäädäntö ja asianmukaiset edellytykset sen mahdollistavat.

Rikosepäily ei ole sama asia kuin syytteeseen nostettu rikos tai tuomio, vaan se kuvaa epäilyn asemaa prosessin alkuvaiheessa. Mikäli esitutkinnan tulokset muodostavat riittävän näytön, voidaan nostaa syyte; epäilyn perusteet voivat muuten raueta, jos näyttöä ei saada kerättyä.

Käytännössä termi rikosepäilyä käytetään pääasiassa viranomaisasiakirjoissa ja oikeudenkäyntiin liittyvissä yhteyksissä. Se heijastaa epäilyn luonnetta eikä todettua tuomiota tai syyllisyyttä. Termillä on vastaavia ilmaisuita muissa oikeusjärjestelmissä, kuten suspicion tai probable cause.