Rhtekijöiden

Rhtekijöiden, eli Rh-faktoreiden, voidaan viitata Rh-veriryhmäjärjestelmän antigeeneihin punasolujen pinnalla. Tärkein näistä on D-antigeeni; sen esiintyminen tai puuttuminen määrittelee henkilön Rh-positiiviseksi tai Rh-negatiiviseksi. Järjestelmään kuuluu lisäksi muita antigeeneja, kuten C/c ja E/e, jotka voivat vaikuttaa yksilön veriryhmämerkintään. Rh-tekijöiden ilmentymä tarkastellaan yleensä yhdessä muiden veriryhmien kanssa.

Genetiikkaa koskien D-antigeeni määräytyy pääosin RHD-tekijän ilmentymän mukaan, kun taas RHCE-geeni tuottaa C/c- ja E/e-antigeeneja. Periytyminen seuraa yleisesti Mendelin lakien mukaista ominaisuusperiytymistä; on olemassa vahvoja ja heikkoja (weak D) ilmiasuja sekä harvinaisia osittaisia D-variantteja, jotka voivat vaikuttaa tulkintaan.

Käytännössä Rh-tekijöiden merkitys on keskeinen verensiirroissa ja raskauden aikana. Rh-yhteensopivuus on elintärkeä: Rh-negatiivisen äidin ja Rh-positiivisen sikiön tapauksessa voi kehittyä äidin vasta-aineita, jotka voivat vaurioittaa sikiön punasoluja. Tietoinen ennaltaehkäisy, kuten Rh-immunoglobuliinin antaminen raskauden aikaisissa vaiheissa ja synnytyksen jälkeen, vähentää riskiä hemolyyttiselle sairaudelle vastasyntyneessä. Verensiirroissa oikea Rh-tilan huomioiminen estää immuunireaktiot ja lisää vastaanottajan turvallisuutta.

Rh-termien juuret ovat Rhesus-apinasta, jossa kyseiset antigeenit ensimmäisen kerran havaittiin. Nimi viittaa siten Rh-veriryhmäjärjestelmän alkuperään. Eri populaatioissa Rh-negatiivisten osuus vaihtelee, ja verityyppejä arvioidaan laboratoriossa laajasti varmistaen turvalliset hoito- ja siirtojärjestelyt.