Repolarisoituu

Repolarisoituu tarkoittaa solukalvon lepojännitteelle palautumista depolarisaation jälkeen. Sitä esiintyy erityisesti ärsytettyjen solujen, kuten neuronien ja lihassolujen, toiminnassa, ja se on oleellinen osa toimintapotentiaalin palautumista solussa.

Prosessi perustuu ionikanavien toimintaan ja ioniliikkeisiin: kaliumionien (K+) poistuminen solusta on keskeinen osa repolarisaatiota. Avaa- ja sulkeutuvat voltage-gated-kanavat aiheuttavat K+-virtoja, erityisesti sydämessä nopea (I_Kr) ja hidas (I_Ks) repolarisaatio. Samaan aikaan Na+- ja Ca2+-kanavat inaktivoituvat tai sulkeutuvat, jolloin sisäänvirtakontakti vähenee. Na+/K+-pumppu auttaa taustalla palauttamaan Na+ ja K+ pitoisuudet.

Neuroneilla repolarisaatio seuraa depolarisaation huippua, kun Na+-kanavat inaktivoituvat ja K+-kanavat avautuvat, jolloin kaliumionit virtaavat ulos ja solun sisäpuoli palaa kohti lepojännitteitä. Usein repolarisaation jälkeen nähdään lyhyt jälkivaippua (afterhyperpolarization, AHP), joka varmistaa, ettei seuraavaa aktion potensiaalia voi syntyä liian nopeasti.

Repolarisoitumisen aikataululla on ratkaiseva merkitys solujen tahtivirrien ja rytmisen toiminnan kannalta. Liiallinen viive voi johtaa pitkäkestoiseen QT-intervaliin sydänjohtoverkostossa tai rytmihäiriöihin; nopea repolarisaatio voi rajoittaa seuraavaa laukaisua.

Lääketiede ja fysiologia tunnistavat repolarisaation säätelyn merkityksen. Lääkkeet, kuten joidenkin antiarytmien ja kaliumkanavan modulaattoreiden käyttö, voivat muuttaa repolarisaation kestoa. Elektrolyyttitasapainon häiriöt sekä iskemia voivat vaikuttaa repolarisoitumiseen ja siten solujen toimintakykyyn.