Renderöintiaikaan

Renderöintiaikaan tarkoittaa aikaa, joka kuluu kuvan tai kehysten renderöintiprosessin suorittamiseen kolmiulotteisessa scenessä. Se kuvaa, kuinka nopeasti lopullinen kuva voidaan muodostaa renderöintimoottorilla. Termiä käytetään sekä offline-renderöinnissä, jossa tavoitteena on korkea laatu ja todentuntu, että reaaliaikaisessa renderöinnissä, jossa painotetaan vuorovaikutteisuutta ja alhaista viivettä.

Renderöintiaikaan vaikuttavat tekijät: kuvan resoluutio, kohtauksen monimutkaisuus (polygoni- ja yksityiskohdat), materiaalit ja tekstuurit, valaistus sekä global illumination. Käytetty renderöintitapa on ratkaiseva: rasterointi on nopeampi reaaliaikaisissa sovelluksissa, kun taas ray tracing ja GI tuottavat realistisemman valaistuksen, mutta lisäävät aikaa. Anti-aliasing, näytteiden määrä sekä liike- ja syväterävyys vaikuttavat usein huomattavasti aikaan. Laitteistosta tärkeimpiä ovat GPU- ja CPU-teho, VRAM-muisti sekä muistin siirtoliikkeet, sekä kiihdytysrakenteet kuten BVH.

Mitoitus: renderöintiaikaa mitataan yleensä frame time -käsitteellä tai FPS-arvona. Offline-tilassa kehysten renderöintiaika voi olla minuuttien tai tuntien luokkaa; reaaliaikaisessa renderöinnissä tavoitteena on tyypillisesti alle noin 16 millisekuntia per kehys 60 Hz -näytöillä.

Optimointi: real-time-sovelluksissa käytetään LOD-, frustum-cullingin, instancingin ja tekstuurien streamingin yhdistelmää sekä rajoitettua valaistusta. Offline-tilassa hyödynnetään bake-valaistusta, lightmappausta, denoisingia sekä kiihdytystä ray tracing -tekniikoihin ja usean koneen render-farm-arkkitehtuureja.

Suosittuja renderöintimoottoreita ovat RenderMan, Arnold, V-Ray, Corona, Blender Cycles ja Eevee sekä pelimoottorit Unreal Engine ja Unity. Valinta riippuu projektin tavoitteista, kuten laadusta, nopeudesta ja budjetista.