Ravinneliuosten

Ravinneliuokset ovat vesiliuoksia, jotka sisältävät kasvien tarvitsemia epäorgaanisia ravinteita. Niitä käytetään erityisesti vesiviljelyssä (hydroponiassa), ruukkuviljelyssä ja soluviljelyssä sekä tilanteissa, joissa maaperän ravinnetasoja halutaan kontrolloida tarkemmin. Ravinneliuokset muokataan kasvin elinkaaren mukaan niin, että ne tarjoavat oikeat määrät ja suhteet NPK:n lisäksi mikroravinteita.

Koostumus ja koostumuksen säätely: Ravinneliuoksissa on makro- ja mikroravinteita. Makroja ovat typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium (Ca), magnesium (Mg) sekä rikki (S). Mikroravinteet ovat rauta (Fe), mangaani (Mn), sinkki (Zn), kupari (Cu), boori (B), molybdeeni (Mo) sekä kloridi (Cl). Ravinneliuoksiin voidaan lisätä kelatoituja raaka-aineita, joiden tarkoituksena on parantaa ravinteiden liukoisuutta ja saatavuutta kasville. pH:n ja sähkönjohtavuuden (EC) säätö on keskeinen osa hallintaa, sillä ne vaikuttavat ravinteiden-oltuvuuteen ja juuriston terveyteen.

Käyttö ja tyypit: Ravinneliuoksia valmistetaan usein vahvoina varastoliuoksina, joista laimennetaan tarvittavaannos kasvin mukaan. Yleisiä arvoja ovat pH noin 5,5–6,5 hydroponiassa sekä EC-skaala, jonka taso määrittää liuoksen suolapitoisuuden. Kasvivalinnat ja kasvuvaiheet (kasvu, kukinta, hedelmöitys) vaativat erilaisia ravinnetasapanoita. Esimerkkeinä käytetään Hoaglandin ja Murashige ja Skoogin kaltaisia perusmallinliuoksia tavallisissa tutkimus- ja kaupallisissa sovelluksissa.

Tärkeitä huomioita: Ravinneliuosten käsittelyssä on syytä noudattaa puhtautta, välttää raskasmetallien kertymistä ja ehkäistä saostumia sekä liiallista suolapitoisuutta. Liuosten varastointi ja hävittäminen on tehtävä turvallisesti ympäristön ja kasvun edellyttämällä tavalla.