Rasvahappoja

Rasvahapot ovat rasvojen rakennusaineita, jotka koostuvat pitkäketjuisesta karboksyyliryhmästä ja hiilivetyisestä tai useammasta kaksoissidoksesta muodostuvasta alusta. Yleisesti niillä on 4–22 tai jopa pidempiä hiiliketjuja, ja ne voivat esiintyä sekä kiinteissä että nestemäisissä yhdisteissä. Rasvahapot voidaan luokitella tyydyttyneisiin (ei kaksoissidoksia), kertatyydyttettyihin ( yksi kaksoissidos) ja monityydyttettyihin (useita kaksois- sidoksia). Pitkät ketjut ovat yleisimpiä ravinnossa.

Rasvahapot jaetaan usein myös rakenteen mukaan omega- ja ei-omega-tyyppeihin. Omega-3- ja omega-6-ryhmillä on tärkeitä biologisia vaikutuksia, ja niiden tasapainolla voi olla merkitystä terveyden kannalta. Vain osa rasvahapoista on elimistön tuotettavissa; essentiaalit rasvahapot, kuten linoleenihappo (LA, omega-6) ja alfalinoleenihappo (ALA, omega-3), on saatava ravinnosta. EPA ja DHA ovat pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, joita esiintyy runsaasti rasvaisissa kaloissa ja merenelävissä; niitä voidaan syntetisoida ALA:sta joillakin ihmisillä, mutta muuntaminen on rajallinen.

Rasvahappojen tehtäviä elimistössä on useita: ne toimivat energianlähteenä, ovat solukalvojen fosfolipidien rakennusaineita ja toimivat signaalimolekyyleinä sekä esiasteina monille tulehdusreaktioiden säätelyyn osallistuville yhdisteille, kuten eikosanoidit.

Ravinnossa rasvahapot voivat olla peräisin sekä eläin- että kasviöljystä sekä kalasta ja pähkinöistä. Kasviöljyt, kala ja pähkinät tarjoavat runsaasti sekä omega-3- että omega-6-rasvahappoja, ja ruokavalion koostumus vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelinten riskien hallintaan sekä solujen toimintaan.