rasvahapoista

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia karboksyylihappoja, joissa on hapon COOH-ryhmä ja pitkä hiiliketju. Ne voivat olla tyydyttyneitä, jolloin ketjussa ei ole kaksoissidoksia, tai tyydyttymättömiä, jolloin ketjussa on yksi tai useampi kaksoisidos. Luonnossa tyypillisesti monet rasvahapot ovat cis-muodossa; trans-rasvahapot esiintyvät vähemmän luonnollisesti ja voivat muodostua teollisen prosessin seurauksena.

Rasvahapot vaihtelevat pituutensa mukaan lyhytketjuisista (alle 6 hiiliä), keskipitkistä (6–12) sekä pitkäketjuisista (yli 12). Niillä on myös erilainen tyydyttymättömyys. Välttämättömät rasvahapot ovat linoleenihappo (18:2 n-6) ja alfalinoleenihappo (18:3 n-3), joita keho ei pysty syntetisoimaan riittävästi. Näistä muodostuu pitkäketjuisia rasvahappoja ja eikosanoidien esiasteita. Omega-3- ja omega-6-ryhmät määräytyvät ensimmäisen kaksoissidoksen sijainnin mukaan (n-3 tai n-6).

Rasvahapot ovat osa lipidejä, kuten triglyceridejä ja fosfolipiidejä, ja ne vaikuttavat solukalvon rakennetta sekä toimivat esiasteina useille biologisille signaalimolekyyleille. Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, kuten EPA (20:5 n-3) ja DHA (22:6 n-3), ovat tärkeitä aivoille ja verkkokalvolle. Myös arakidonihappo ja muut pitkäketjuiset hapot syntetisoituvat linoleenihapon kautta.

Ravinnossa rasvahappoja saa rasvaisista kaloista, pellavansiemen- ja chia-siemenistä, pähkinöistä sekä kasviöljyistä kuten oliivi- ja rypsiöljystä. Rasvojen laatu kannattaa huomioida säilytyksessä, sillä hapettuminen voi heikentää laatua. Transrasvahappojen saantia suositellaan rajoitettavaksi, ja kokonaisravitsemuksessa korostetaan tyydyttymättömien rasvahappojen osuutta.