Rasitusvammoja

Rasitusvammoja tarkoittaa toistuvan kuormituksen aiheuttamia kudosvaurioita, jotka kehittyvät lihaksissa, jänteissä, luissa tai nivelissä. Ne ovat yleisiä sekä urheilussa että työelämässä, joissa keho altistuu toistuville, kuormittaville liikkeille. Rasitusvammoja syntyy, kun kudosten palautumisprosessi ei pysy kuormituksen perässä.

Syyt ja riskitekijät ovat sekä liikunnallisia että biomekaanisia. Usein vaiva syntyy, kun harjoittelun kertymä ylittää kudosten paranemisnopeuden. Riskitekijöitä ovat äkillinen harjoituksen lisääminen, liian nopea kuormituksen kasvu, vähäinen palautuminen, virheellinen tekniikka sekä epäasialliset varusteet tai alusta.

Yleisimmät rasitusvammat ovat stressimurtumat luissa sekä tendinopatiat ja pehmytkudosten kiputilat. Alueittain tavallisimpia ovat alaraajat, kuten sääret ja polvi, sekä yläraajoissa olkapään ja kyynärpään alueet.

Oireet ilmenevät kivun yhteydessä rasituksessa; lepotilassa kipu voi vähentyä, mutta toistuva rasitus palauttaa sen. Muu merkki on arkuus, turvotus tai jäykkyys. Diagnoosi perustuu potilashistoriaan ja kliiniseen tutkimukseen; tarvittaessa kuvantaminen (röntgen, MRI tai luuntutkimus) tukee diagnoosia.

Hoito keskittyy kuormituksen väliaikaiseen vähentämiseen tai lopettamiseen, lihastyön ja liikkuvuuden parantamiseen sekä vaiheittaiseen paluuseen liikkumisen parissa. Fysioterapia, kivunhoito ja biomekaanisen rasituksen korjaaminen ovat usein hyödyllisiä. Ehkäisy: suunnitelmallinen harjoittelun lisäys, palautuminen, oikeat kengät ja alustan valinta sekä lihasvoiman ja liikkuvuuden systemaattinen harjoittaminen.