Prosessiajattelu

Prosessiajattelu on toimintatapamalli, jossa organisaation työ nähdään toisiinsa liittyvänä prosessina, joka muuttaa syötteet arvoksi asiakkaalle. Sen keskeinen ajatus on arvoa tuottavan end-to-end -virran hallinta: parantaminen kohdistetaan koko prosessin ketjuun, ei vain yksittäisiin tehtäviin.

Keskeisiä käsitteitä ovat prosessikaavio tai prosessikartta, joka kuvaa vaiheet, syötteet ja tulokset; prosessivastava tai omistaja; sekä mittarit kuten läpimenoaika, läpivirta, virheiden määrä ja asiakascaportin toteuttama arvo. Prosessiajattelussa korostuvat jatkuva parantaminen, standardointi ja hallittavien muuttujien sekä palautteen merkitys.

Toteuttaminen alkaa nykytilan kartoituksesta, tavoitellun tilan määrittämisestä ja pullonkaulojen sekä epäjohdonmukaisuuksien tunnistamisesta. Tämän jälkeen määritellään kehitystoimenpiteet, asetetaan mittarit, toteutetaan muutoksia ja seurataan niiden vaikutuksia. Prosessien hallintaan liittyy roolien selkeys, dokumentointi sekä sidosryhmien sitouttaminen.

Prosessiajattelun hyödyt liittyvät läpinäkyvyyteen, toistettavuuteen ja arvolupauksen parantumiseen: enemmän asiakkaalle lisäarvoa, parempi laatuprosessi ja mahdollisuus skaalaa toimintaa. Sitä sovelletaan muun muassa valmistuksessa, terveydenhuollossa, IT-palveluissa sekä laajemmin liiketoimintaprosessien johtamisessa.

Rajoitteet voivat koskea hallintokulujen lisääntymistä, muutosvastarintaa ja tarvetta kulttuurimuutokselle. Menestyksekäs prosessiajattelu vaatii loppukäyttäjien ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä jatkuvaa sitoutumista parantamiseen.